Reittikuvaus - 21 Kiiliäisvuoren Kirous

Julkaistu 31.5.2025

Reitin vaativuus:

Tällä reitillä polkujen osuus koko reitistä on 57 %, ja vaikeita polkuja reitillä on 10,6 km. Nousumetrejäkin kertyy 494 m, ja reitillä on mittaa 28 km, mistä johtuen tämä reitti on luokiteltu fyysiseltä vaativuudeltaan erittäin vaativaksi. Kiiliäisvuorelle nousu on rankka, mutta palkitseva. Haastavien polkujen suuresta määrästä johtuen reitti on myös tekniseltä haastavuudeltaan erittäin vaikea. Hyvän ajotekniikan omaava kuski pystyy kuitenkin ajamaan lähes koko reitin ilman pitkiä talutuspätkiä. Kiiliäisvuorelle nouseva osuus on kuitenkin lopussa niin jyrkkä, että sen nouseminen ajamalla taitaa olla tekemätön paikka.

Reittikuvaus:

Tämän reitin pääsuunta on Lahden koillispuoli. Urheilukeskuksesta lähdetään ensin kohti länttä kaupungin harjuilla kulkevilla poluilla. Joutjärven takaa suunta kääntyy kohti pohjoista Kymijärven voimalan taakse, ja sieltä Kiiliäisvuorelle, josta edelleen Pesäkallion suuntaan. Pesäkallion jälkeen kierretään Merrasjärvi, ja lähdetään takaisin kohti etelää. Matka jatkuu Holman, Metsämaan ja Kivistönmäen kautta. Sitten ollaankin jo lähellä keskustaa ja Urheilukeskusta. Polkuja on reitillä paljon, ja ne ovat mielenkiintoisia ja haastavia. Hieno reitti!

Reitti lähtee Lahden Urheilukeskuksen parkkipaikalta Salpausselänkatua pitkin kohti länttä. Kohta eteen tulevasta liikenneympyrästä lähdetään oikealle jäähallin viereistä tietä pitkin. Sitten liikennevaloista Hollolankadun yli, ja heti kohta vasemmalle hiekkapintaiselle kevyenliikenteen väylälle. Väylältä lähdetään melkein samantien oikealle lyhyelle polulle, joka nousee jyrkästi harjun päälle.

Harjun päällä ajetaan kevyenliikenteen väylää hetki oikealle, sitten etuoikealle helpolle polulle. Tämä polku kurvaa hautausmaan viereltä Radiomastojen parkkipaikalle. Radiomäeltä lasketellaan kevyen liikenteen väylää Kaupungintalon kulmalle, siitä oikealle Puistokatua pitkin.

Vesijärvenkadun ylityksen jälkeen jatketaan kevyenliikenteen väylää, ylitetään toinen kevyenliikenteen väylä, ja noustaan pieni mäki Yrjönkadun varteen. Yrjönkadun päässä ylitetään Vuoksenkatu, käännytään hetkeksi oikealle, sitten vasemmalle hiekkaväylälle. Siitä pieni nousu vasemmalle nyt jo puretun koulun parkkialueelle.

Parkkialueen kulmalta jatketaan kevyenliikenteen väylää parisataa metriä kunnes vasemmalle lähtee harjun päälle nouseva polku. Tässä vaiheessa mittarissa pitäisi olla 2,7 km. Harjun päällä polku kääntyy oikealle. Kun saavutaan harjun päähän, niin polku kääntyy vasemmalle alas. Lasku on kohtuullisen vaativa, ja se päättyy Upon sillalle johtavan Iso-Paavolankadun varteen. Tässä kannattaa olla varovainen, sillä jyrkkä lasku päättyy tien varrelle hieman vaarallisesti. Onneksi välissä on sentään kevyenliikenteen väylä.

Iso-Paavolankatu ylitetään, ja sen toiselta puolelta lähdetään nousemaan seuraavalle harjulle, joka on Ruolanharju. Harjun päällä kulkevaa polkua ajellaan kunnes noustaan Ruolantielle. Sitten ylitetään Viipurintie, ja jatketaan Pekantien vierustaa.

Pekantietä lasketellaan Merivaaran kulmille saakka, jolloin kurvataan etuoikealle ratakiskojen vierelle. Hetken kuluttua ylitetään kiskot (Huom! Tässä saattaa kulkea harvakseltaan rahtijunia), sitten hyvin lyhyt lasku, ojan ylitys, ja pieni nousu hiekkatielle.

Hiekkatie johdattaa lumenkaatopaikalle, jonka läpi ajetaan, ja sen jälkeen lähdetään vasemmalle polulle. Tämä polku nousee Latomäen päälle, ja ihan kohtuullisesti saa tehdä työtä ainakin luomupyörällä päästäkseen mäen päälle.

Latomäen päällä kurvaillaan U:n muotoinen lenkki, jonka lopuksi lasketaan taas junaradan viereen. Loppulasku on aika pitkä alamäki, mutta vauhdikkaasti sitä ei oikein pysty laskemaan kun kyseessä on melko teknistä juurakkopolkua. Kivaa settiä!

Junaradan viereen saavuttaessa matkaa on tehty 6,9 km. Tässä vaiheessa käännytään oikealle, ja päästellään alamäkivoittoista leveää, helppoa polkua alas aina nelostien viereen saakka. Ei mennä kuitenkaan nelostien ali, vaan käännytään vasemmalle hiekkapintaiselle kevyenliikenteen väylälle.

7,6 km kohdalla pieni koukaus oikealle ulkoilureitille, ja melkein samantien vasemmalle, josta lähtee kapea polku. Tämä tekninen polku kulkee ensin mäen alla, mutta nousee jossain vaiheessa korkeammalle. Välillä ylitetään ulkoilureitti, ja jatketaan sen toiselta puolelta polulla. Tämä osuus päättyy laskun jälkeen hiekkatielle Ahtialantien viereen.

Hiekkatieltä laskeudutaan vanhojen junakiskojen viereen, ja alitetaan Ahtialantie. Vajaan sadan metrin jälkeen ylitetään kiskot, ja lähdetään niiden takaa polulle. Polku nousee hetken matkaa ylöspäin, sitten käännytään vasemmalle hieman kapeammalle polulle. Tämä lyhyehkö polku päättyy 9,2 km kohdalla hiekkatielle. Sitä alas, sitten vasemmalle Tuulikadulle, ja alikulun kautta Holman-Kymijärven Maantien ali.

9,8 km kohdalla lähdetään taas polulle, tälle kertaa vasemmalle ylös. Nyt edessä on hienoa, sopivasti haastavaa polkua 11 km rajapyykille saakka. Siellä edessä on T-risteys, josta lähdetään vasemmalle. Tämä osuus on helppoa polkua. Kerran käännytään vasemmalle, ja ollaan Kytölänkadulla.

Katu ylitetään, ja käännytään hetken kuluttua vasemmalle Loimikadulle. Siltä kadulta myöhemmin vasemmalle kevyenliikenteen väylälle, jonka päästä lähtee taas uusi polku. Nyt aletaan hiljalleen lähestyä Kiiliäisvuorta.

Edessä on polkua, joka on välillä hieman helpompaa, mutta välillä siinä on myös haastavahkoja osuuksia. 12,5 km kohdalla ollaan Kiiliäisvuoren kallionousun edessä, ja siinä kohtaa taitavampikin kuski joutunee talutushommiin. On haastavaa. Kiiliäisivuoren päällä ajellaan hetki, kunnes saavutaan sen korkeimmalle kohdalle, jossa on pieni nuotiopaikka.

Alaspäin lasku Kiiläisvuorelta on kokonaan ajettavissa olevaa polkua. 13,2 km kohdalla tullaan hetkeksi hiekkatielle, mutta n. 100 metrin ajon jälkeen siitä kurvataan kohti oikeaa, josta alkaa kapea polku. Tällä polkuosuudella ei ole juurikaan korkeuseroja, mutta juurakkoa on välillä kohtuullisesti.

Polku päättyy Kotiniemenkadulle 13,8 km kohdalla. Nyt edessä on hieman palauttavaa tiesiirtymää. Tiesiirtymä päättyy kun käännytään Patakallionkadulta vasemmalle leveälle ulkoilureitille 14,2 km kohdalla. Ulkoilureitillä olevaa siltaa pitkin ylitetään Savontie, ja n. 300 metriä sillan jälkeen siirrytään taas poluille.

Suunta otetaan vasemmalle 15 km kohdalla, ja lähdetään nousemaan Pesäkallion päälle. Nousu ei ole teknisesti vaikea, mutta töitä saa tehdä sen päälle päästäkseen. Polku ylittää leveän ulkoilureitin 15,5 km kohdalla, jonka jälkeen se muuttuu hieman haastavammaksi alamäkivoittoiseksi poluksi. Tämä hieno osuus on loppuosaltaan samaa polkua kuin MC Krampin 2000-luvun puolivälissä järjestämän MTB-enduron yksi erikoiskokeista.

16,5 km kohdalla polku päättyy ulkoilureitille, jota lähdetään oikealle ja kierretään Merrasjärveä. Merrasjärven uimaranta on edessä 17 km kohdalla, jonka jälkeen alitetaan Vääksyntie. Sadan metrin päässä alikulusta kurvaus vasemmalle polkuosuudelle.

Tämä polku on alussa helppo, mutta muuttuu hiljalleen haastavammaksi. Osuudella on myös muutama puunylitys. Polku päättyy 18,3 km kohdalla, jolloin pölähdetään Holman Nesteen nurkalle. Tässä on perinteisesti pidetty MC Krampin lenkillä kahvitauko, mutta valitettavasti Holman Neste on nykyään ainoastaan kylmäasema. Harmittava takaisku! Lähistöllä on kyllä Holman McDonald's jos tauko kutittelee mielessä.

Reitti kääntyy Nesteen jälkeen vasemmalle kevyenliikenteen väylää pitkin. Savontie alitetaan 19,2 km kohdalla. Alikulun päässä kannattaa olla varovainen, kyseessä on hieman vaarallisen oloinen paikka. Alikulun jälkeen nousu jyrkähkösti oikealle kevyenliikenteen väylää, ja sitten etuvasemmalle helpolle polulle.

Helppo polku päättyy kevyenliikenteen väylälle, sitä vasemmalle ylös kohti kerrostaloaluetta. Mäen päältä asfalttitien/parkkialueen varrelta käännytään alaspäin johtavalle polulle. Tämä muutaman sadan metrin mittainen polku päättyy Kaiholankadun päästä lähtevälle kevyenliikenteen väylälle. Sitä oikealle, ja Holman-Kymijärven Maantien ali. Alikulun jälkeen edessä on Veijalaisentie, sitä vasemmalle. Edessä on tiesiirtymää 21,6 km kohdalle saakka.

Tiesiirtymä päättyy siihen, että Heinlammintieltä lähdetään ensin lyhyesti vasemmalle Metsärinteenkadulle, sitten oikealle kevyenliikenteen väylälle, josta leikkipuiston vierestä taas vasemmalle. Leikkipuiston jälkeen oikealta lähtee polku ylöspäin.

Tiedossa on parin kilometrin setti hyvää polkua. Ensin mennään kohti länttä, mutta 22 km kohdalta tehdään käännös takavasemmalle. Mainiota polkua. Tämän polkuosuuden loppupuolella on pari lyhyttä hankalaa louhikko/juurakko-osuutta, joissa kannattaa olla tarkkana.

Tämänkertainen polkuosuus päätty 23,8 km kohdalla Kivimäentielle. Sitä lähdetään vasemmalle, sitten vasemmalle myös Hirsimetsäntietä kunnes saavutaan liikenneympyrään Mustankallion tunnelin lähelle.

Liikenneympyrän kohdalta lähdetään oikealle polulle. Tämä puolittain haastava polku päättyy vesitornin juurelle, josta lähdetään leveää hiekkareittiä oikealle alas. Ei kannata kuitenkaan laskea liian vauhdikkaasti, sillä tarkoitus on lähteä keskellä mäkeä etuvasemmalle, jossa kulkee selkeä vauhdikas polku. Tämä polku päätyy Kivistönmäen Nesteen takapuolelle, jossa on mahdollista pitää taukoa.

Tämän jälkeen polkuosuudet ovat ohi, ja loppumatka päästellään kevyenliikenteen väyliä pitkin takaisin lähtöpaikalle Urheilukeskukseen.

Huomioitavaa:

Soltinjärven Sohellus -reitin tapaan tämäkin on rankka ja vaativa reitti, mikä kannattaa huomioida reitille lähdettäessä. Kiiliäisvuorelle nousu on hyvin haastava, eikä sitä pystyne ajamalla nousemaan. Muilta osin reitin polut ovat pääsääntöisesti ajettavia, joten hyvillä maastoajotaidoilla varustettu kuski pystyy kyllä selviämään tästäkin reitistä ongelmitta.

Reittivariaatiot:

Reittiä voi keventää esim. siten, että jättää 21,6 km kohdalla edessä olevat Kiveriön polkuosuudet välistä. Tämä onnistuu jatkamalla Heinlammintietä siinä vaiheessa kun reittikuvauksen mukainen reitti alkaa suunnata poluille.

Rankempaa vaihtoehtoa etsivä voi puolestaan kurvata Hörölän vaativen polkujen kautta kun kääntyy 20,4 km kohdalla Veijalaisentielle saavuttaessa oikealle, ja sitten vasemmalle Santakadulle.

Merkittävästi lisää pituutta reitille puolestaan saa kun yhdistää tämän reitin Soltinjärven Sohellus -reittiin. Tämä vastapäivään kiertävä Kiiliäisvuoren Kirous -reitti kohtaa Soltinjärven Sohellus -reitin n. 16 km kohdalla. Siinä kohtaa voi lähteä seuraamaan Soltinjärven Sohellus -reittiä, jonka reittikuvauksen mukainen kulkusuunta on myötäpäivään eli matkaa on tässä vaihtoehdossa jatkettava Soltinjärven reitin reittikuvauksen suunnasta poikkeavasti.

Taulukoiden selitykset:

Ajoaika = arvioitu ajoaika ilman pitkiä taukoja.

Vaikeusaste kuvaa reitin teknistä vaativuutta kokonaisuutena. Arvioinnissa pyritään huomioimaan reitin polkujen vaativuusastetta. Asteikkona on käytetty seuraavaa: 0 - Helppo, 1 - Keskivaikea, 2 - Vaikea, 3 - Erittäin vaikea.

Rasittavuus kuvaa reitin fyysistä rasittavuutta. Tässä arvioinnissa huomioidaan esim. reitin pituus, korkeuserot ja tekninen vaativuus. Asteikkona on käytetty seuraavaa: 0 - Kevyt, 1 - Melko vaativa, 2 - Vaativa, 3 - Erittäin vaativa.

Nousu (m) = reitin kokonaisnousu metreinä.

Polun osuus (km) = polkujen osuus reitistä kilometreinä. Poluksi lasketaan OpenStreetMapin tagilla highway=path merkityt osuudet.

Polun osuus (%) = polkujen osuus koko reitin pituudesta prosentteina.

MTB-luokittelu (vaikeusaste) (km) = OpenStreetMapin MTB-luokittelun (mtb:scale tagi) mukaisten määrittelyjen perusteella laskettu eri vaikeusasteen osuuksien pituus kilometerinä reitillä luokittain. Helppo = mtb:scale 0, Keskivaikea = mtb:scale 1, Vaikea = mtb:scale 2 ja Erittäin vaikea = mtb:scale 3 ja 4. Huom! myös muilla kuin poluksi luokitelluilla osuuksilla voi olla määritelty MTB-luokittelun mukainen vaikeusaste.