Reittikuvaus - 10 Hollola-Hämeenkoski

Julkaistu 19.1.2023, päivitetty 6.4.2024

Reitin vaativuus:

Tämä on rankka retki. Reitillä on pituutta 66,4 km ja arvioitu ajoaika ilman pidempi taukoja on n. 7 h. Reitille mahtuu monenlaisia polkuja, ja siirtymääkin sattuu matkan varrelle jonkin verran. Suurimmat korkeuserot ovat n. 10 km kohdalla Paskurinsupissa, ja n. 31 km / 36 km kohdilla Kukkolanharjulla.

Menomatkalla alkusiirtymän jälkeen väli 3-32 km ajetaan lähes koko ajan poluilla. Tästä väli 23-27 km on kuitenkin helppoa polkua. Paluumatkalla 33 km kohdalle ajoittuvan tauon jälkeen ajetaan ensin 2,5 km siirtymää, sitten seitsemisen kilometriä polkuja. Välillä 44-50 km on tiedossa pitkä siirtymäosuus. Sen jälkeen edessä on reilu 10 km polkua pientä poikkeusta lukuun ottamatta. Viimeiset kolme kilometriä verrytellään tiesiirtymän merkeissä.

Reittikuvaus:

Tämä reitti vie Tiilikankaan koululta Kukonkoivun kautta Tampereentien eteläpuolelle, jossa kierretään Tennilän kautta kohti Hämeenkoskea. Hämeenkoskelta palataan pääosin Tampereentien pohjoispuolisia reittejä Sairakkalan ja Vihatun kautta takaisin Tiilikankaalle.

Tiilikankaan koululta lähdetään kohti länttä useammasta muustakin reittikuvauksesta tuttua n. 3 km alkusiirtymää pitkin. Sen jälkeen suunnataan polkuja pitkin kohti Kukonkoivun urheilukenttää ja Kukonlinnan taukopaikkaa, joka tulee vastaan hieman yli 7 km kohdalla. Kukonlinnan kohdalla ylitetään Tampereentie, jonka eteläpuolella on vastassa pieni hiekkatiesiirtymä, jonka alussa saattaa joutua ylittämään puomin.

Kahdeksan kilometrin jälkeen Kukonkoivun moottoriradan nurkilla suunta kääntyy kohti etelää ja Paskurinsupan polkuja. N. 9,4 km huitteilta alkava MC Krampin entisajan MTB-endurokisoista tuttu polku on kasvanut lähes umpeen, mutta kyllä se sieltä löytyy kun seuraa GPX-jälkeä.

Tämän linjapolun jälkeen 10,1 km kohdalla kurvaus vasemmalle, ja ollaan Paskurinsupissa. Edessä on hyvin haastava polku. Irtohiekkaista leveää spooria, ensin lasketaan hieman alas, sitten rankka nousu, sen jälkeen hieman vaarallinenkin pitkä lasku, ja sitten vielä uusi nousu ja lasku. On rankkaa settiä!

Kun vaikein osuus helpottaa, niin käännytään vasemmalle, helpolle leveämmälle polulle. Tämä saapuu hiekkamontun reunalle kun 11 km on täynnä. Hiekkamontun reunalla lasketellaan hauskaa vauhdikasta polkua Tenniläntielle, joka ylitetään ja jatketaan kohti etelää.

Tenniläntien ylityksen jälkeen ajetaan hetki hiekkatiesiirtymää kunnes päästään kivoille, vähän ajetuille, mutta selkeästi näkyvillä oleville poluille. Korkeuseroja ei tällä osuudella ole juurikaan. Tällä pätkällä on myös Lahden seudulla hieman harvinaisempaa kalliopolkua jonkin verran.

14,9 km kohdalla tullaan hiekkatielle, ja hetken kuluttua asfaltoidulle Tenniläntielle. Tässä kohtaa siirtymää on edessä vajaa kolmisen kilometriä.

Santaveräjän lavan kulmilta (17,8 km) edessä on taas polkuvoittoinen osuus. Pari ensimmäistä kilometriä liikutaan helpohkoilla hiekkapohjaisilla poluilla kunnes 20 km kohdalla edessä on hieman haastavampaa ja mäkisempää metsäkoneen uraa. Välillä kasvillisuus meinaa hieman tukkia polkua.

Hiekkatielle saavutaan 21,0 km kohdalla, ja kohta sen jälkeen edessä on asfaltoitu Sairakkalantie, jota mennään muutama sata metriä pohjoiseen kunnes kurvataan oikealle, josta löytyy tien suuntaisesti menevä hento polku. Tämän polun jälkeen paluu hetkeksi Sairakkalantielle kunnes 22,9 km kohdalla käännytään vasemmalle.

Nyt edessä on pitkä osuus helppoa, leveää uraa hieman yli 4 km verran. Tällä välillä 25,4 km kohdalla on Virojärven laavu - tosin nimestä huolimatta järvimaisemasta ei ole tietoakaan.

Hieman 27,3 km kohdan jälkeen edessä on pieni vesistön ylitys, sitten hieman hiekkatiesiirtymää, ja 28 km kohdan jälkeen ylitetään Tampereentie, ja suunta on kohti Kukkolanharjua.

Tampereentien ylityksen jälkeen ajellaan ensin helppoa siirtymätyyppistä polkua kunnes 29,1 km kohdalla aletaan nousta Kukkolanharjun päälle. Harjulle nousussa on kohtuullisesti nousumetrejä, mutta polku on teknisesti helppo. Myös harjun päällä ajetaan ensin helppoa polkua kunnes 30,1 km kohdalla edessä on oikein mainio, sopivan haastava polku. Tämä on hieman heikosti näkyvä polku, joka laskeutuu lopuksi selkeämmälle polulle. Siinä kohti käännytään jyrkästi oikealle.

Tämä selkeämpi polku on hieno polku, joka nousee hiljalleen ylemmäs. Hieno löytö! Ilo loppuu aikanaan, ja 32 km kohdalla ollaan jo laskeuduttu alas Kukkolanharjulta. Nyt edessä on 1,7 km siirtymä, ja ollaan taukopaikalla Koskikartanolla. Tässä vaiheessa tauko jo maistuukin.

Tauon jälkeen lähdetään suuntaamaan takaisin kohti lähtöpaikkaa - ei kuitenkaan suorinta reittiä, vaan Koskikartanolta lähdetään pienelle siirtymälle kohti pohjoista. 35,6 km kohdalla edessä on kova, mutta teknisesti helppo nousu harjun päälle, jossa päästellään hetken aikaa mukavaa polkua.

37,1 km jälkeen edessä lyhyt hiekkatiesiirtymä, kunnes kurvataan Kukkolanharjun takapuolisille poluille. 41,8 km kohdalla saavutaan harjun päällä samaan paikkaan, jossa oltiin 30 km kohdalla. Siitä kurvataan samaa heikkoa polkua kuin menomatkalla, mutta tällä kertaa lasketaan suoraan harjulta alas saakka, jonne saavutaan 42,7 km kohdalla.

Sitten helppoa hiekkatiesiirtymää reilu kilometri, ja 44 km kohdalla saavutaan Tampereentielle. Nyt edessä on reilun 6 km mittainen siirtymä aina 50,5 km kohdalle saakka. Siirtymän aluksi ajetaan vajaa kilometri vilkkaasti liikennöidyn Tampereentien vartta, mutta sen jälkeen siirtymä kulkee rauhallisempia teitä pitkin.

Siirtymä päättyy siis 50,5 km huitteilla, jolloin ollaan Sairakkalan nurkilla. Tässä vaiheessa käännytään Manskiventieltä vasemmalle, josta löytyy pieni polku, joka laskee Sairakkalanjärven rantaan. Järven rannasta noustaan hiekkatietä takaisin Manskiventielle, sitä hetki vasempaan, ja sitten pienemmälle hiekkatielle oikealle.

Lyhyen hiekkatiesiirtymän jälkeen päästään pienten hökkelien välistä polulle, joka lienee vähäisellä käytöllä. Kohta vastassa on hakkuuaukea, ja tässä kohtaa on parinsadan metrin osuus, jossa ei ole mitään polkua. Tässä kohtaa on järkevintä vaan talutella pyörää hakkuuaukean reunalla. GPX-jälkeä seuraamalla hakkuuaukean jälkeen löytyy taas pieni polku, joka nousee kohta kännykkämaston tms. juurelle.

Hyvin lyhyt hiekkatiesiirtymä, ja ollaan taas Tampereentiellä, jonka reunaa ajellaan hetki. 53,0 km kohdalla koukataan hetkeksi sen eteläpuolelle. Tässä kohtaa polut eivät ole kovin kummoisia, mutta ehkä kuitenkin mielekkäämpiä kuin ison tien reunaa ajaminen. Tampereentie ylitetään vielä kerran 54 km kohdalla, sitten reilu kilometri hiekkatiesiirtymää.

Tämän siirtymän jälkeen edessä on Vihatun alueen polut, jotka ovat varsin mainioita. Jännää metsää! Lyhyt hiekkatiesiirtymä on taas edessä 56,4 km kohdalla. Tämä päättyy hieman leveämmän hiekkatien ylitykseen, jonka jälkeen edessä on taas mainioita polkuja Kukonkoivun alueella.

Kukonkoivun poluilta saavutaan Kirkkotielle 63,5 km kohdalla, ja edessä on siirtymä kohti Tiilikankaan koulua lähes samoja reittejä kun reitin alussa. Reitti päättyy 66,5 km kohdalla. Tässä vaiheessa voi onnitella itseään saavutuksesta.

Huomioitavaa:

Kukonlinnan kohdalla Tampereentien eteläpuolella (7,7 km) reitillä tulee vastaan puomi, joka on välillä auki ja välillä kiinni. Puomi liittynee läheiseen hiekkamonttuun, jonne reitti ei kuitenkaan mene eikä pitäisi käsittääkseni rajoittaa jokamiehenoikeudella tapahtuvaa maastopyöräilyä.

Reitti kulkee vilkkaasti liikennöityä VT12/Tampereentietä pari otteeseen lyhyen matkaa. Tiellä on onneksi aika leveät pientareet, joten ihan autojen seassa ei tarvitse ajaa. Reitti myös ylittää tämän tien muutamaan kertaan, ja kun nopeusrajoitus on 100/80 km/h, niin ylityksissä kannattaa olla tarkkana.

Hieman ennen 52 km merkkipaalua edessä on parinsadan metrin pätkä, jossa ei ole polkua ollenkaan. Menee talutteluhommiksi tässä kohtaa.

Reittivariaatiot:

Mikäli Koskikartanon taukopaikan jälkeen tuntuu siltä, että lenkkiä haluaa helpottaa, niin voi jättää kahvitauon jälkeisen Kukkolanharjun kierroksen väliin siten, että lähtee Koskikartanolta takaisin samaa reittiä kuin menomatkalla. Kukkolanharjulle ei tarvitse nousta ollenkaan vaan voi kiertää harjun alla menevää hiekkatietä kunnes saavuttaa reittiviivan hieman 43 km kohtaa reittikuvauksessa.

Toinen helppo oikaisumahdollisuus on 49,9 km kohdalla, jossa voi jättää Sairakkalanjärvellä koukaisun välistä ja jatkaa hetken matkaa Tampereentien vartta kunnes kohtaa reittiviivan 52,5 km kohdalla.

Taulukoiden selitykset:

Ajoaika = arvioitu ajoaika ilman pitkiä taukoja.

Vaikeusaste kuvaa reitin teknistä vaativuutta kokonaisuutena. Arvioinnissa pyritään huomioimaan reitin polkujen vaativuusastetta. Asteikkona on käytetty seuraavaa: 0 - Helppo, 1 - Keskivaikea, 2 - Vaikea, 3 - Erittäin vaikea.

Rasittavuus kuvaa reitin fyysistä rasittavuutta. Tässä arvioinnissa huomioidaan esim. reitin pituus, korkeuserot ja tekninen vaativuus. Asteikkona on käytetty seuraavaa: 0 - Kevyt, 1 - Melko vaativa, 2 - Vaativa, 3 - Erittäin vaativa.

Nousu (m) = reitin kokonaisnousu metreinä.

Polun osuus (km) = polkujen osuus reitistä kilometreinä. Poluksi lasketaan OpenStreetMapin tagilla highway=path merkityt osuudet.

Polun osuus (%) = polkujen osuus koko reitin pituudesta prosentteina.

MTB-luokittelu (vaikeusaste) (km) = OpenStreetMapin MTB-luokittelun (mtb:scale tagi) mukaisten määrittelyjen perusteella laskettu eri vaikeusasteen osuuksien pituus kilometerinä reitillä luokittain. Helppo = mtb:scale 0, Keskivaikea = mtb:scale 1, Vaikea = mtb:scale 2 ja Erittäin vaikea = mtb:scale 3 ja 4. Huom! myös muilla kuin poluksi luokitelluilla osuuksilla voi olla määritelty MTB-luokittelun mukainen vaikeusaste.