Reittikuvaus - 07 Paskurinsupat

Julkaistu 7.12.2022, päivitetty 22.9.2024

Reitin vaativuus:

Paskurinsuppien alueella 11,3-16,4 km välillä on sekä teknisesti erittäin vaativaa, että fyysisesti raskasta polkua. Korkeuserot ovat isoja tuolla osuudella. Haastavin polku on 11,4 km kohdilta alkava hiekkapohjainen osuus, jossa alamäissä kannattaa olla erityisen tarkkana, irtohiekka on hankalaa! Paskurinsuppien ulkopuolella reitin korkeuserot eivät ole kovin suuria, ja polut ovat hyvin ajettavia.

Reittikuvaus:

Tämä reitti suuntaa Tiilikankaan koululta Kukonkoivun alueen läpi, ylittää VT12/Tampereentien, ja käy kiertämässä haastavilla, vähän ajetuilla Paskurinsuppien poluilla. Sieltä palataan osittain samoja jälkiä takaisin Tiilikankaalle.

Alkusiirtymänä kurvaillaan Tiilikankaan koululta Kirkkotielle, josta suunnataan poluille n. 3 km kohdalla. Sitten kun poluille päästään, niin tiedossa on 5 km pätkä pelkkää polkua kunnes saavutaan hiekkamontun reunalle. Nämä polut ovat oikein viihdyttäviä, täysin ajettavia polkuja. Korkeuseroja ei ole paljon, ja töitä saa tehdä sopivasti.

Hiekkamontun reunalta kurvaillaan helppoja siirtymäreittejä Kukonlinnan parkkipaikalle Tampereentien viereen.

Tampereentien ylityksen jälkeen saavutaan vähemmän ajetuille poluille. Heti Tampereentien ylityksen jälkeen edessä on puomi, joka saattaa olla auki tai sitten ei. Sitten muutama sata metriä hiekkatietä kunnes saavutaan Kukonkoivun moottoriradan nurkille.

Moottoriradan kulmalta lähdetään taas poluille hieman ennen 10 km rajapyykkiä. Ensin tiedossa hieman helpompaa polkua, kunnes 10,6 km kohdalla motocross/enduroreitin vierestä saavutaan pitkälle linjapolulle.

Linjapolun jälkeen (11,3 km) kurvaus vasemmalle, ja aletaan olla Paskurinsupissa. Ensin mukava vauhdikkaasti laskettava mäki, sitten pieni nousu. Sen jälkeen edessä on reitin haastavin polku. Irtohiekkaista leveää spooria, ensin lasketaan hieman alas, sitten rankka nousu, sen jälkeen hieman vaarallinenkin pitkä lasku, ja sitten vielä uusi nousu ja lasku. On rankkaa settiä! Tässä kohtaa ollaan MC Krampin 2000-luvun alussa järjestämien MTB-endurokisojen reitillä. Silloin endurossa ajettiin myös ylämäkiä.

Sitten hieman kevyempää korkeuseroa, mutta kuitenkin kohtuullisen teknistä polkua hetken matkaa kunnes 12,2 km kohdalla käännytään risteyksestä oikealle. Edessä on vajaan kilometrin pätkä suppaa ylösalas. Teknisesti ei ihan niin vaativaa kuin aiempi irtohiekkapätkä, mutta töitä saa tehdä täälläkin.

Valitettavasti hakkuut ovat pilanneet tämän polun, ja kun hakkuuaukea tulee vastaan 13,0 km kohdalla, niin ei auta kuin tarpoa aukean läpi vajaa parisataa metriä kohti edessä siintävää sähkölinjaa, jonne saavuttaessa lähdetään vasemmalle.

Sitten hieman tasaisempaa ja kevyempää polkua välillä 13,1-14,5 km kunnes kurvataan pienelle, hieman vaativammalle polulle. Kapea polku päättyy leveämmälle uralle jota lähdetään vasemmalle. Nyt edessä on pitkä, vauhdikas lasku. Mukavaa!

Kaikki hauska päättyy aikanaan, ja tämänkin laskun jälkeen edessä on nousu, joka on tässä tapauksessa lyhyehkö kaksivaiheinen jyrkkä nousu.

Sitten on aika rentoutua hetkeksi, sillä 15,5 km ja 16,3 km väli ajellaan samaa helppoa siirtymäpolkua takaisinpäin, jota ajettiin hetkeä aiemmin. Sitten vasemmalle linjapolulle..

Kun päästään moottoriradan nurkille, niin siellä on välillä hieman ahtaampia paikkoja, mutta kyllä se siitä helpottaa. Ennen Kukonlinnaa vielä sama lyhyt hiekkatiesiirtymä Tampereentien eteläpuolella kuin menomatkalla. Kukonlinnan parkkipaikalle saavuttaessa matkaa on tehty 18,9 km.

Taukopaikan jälkeen edessä on taas muutama kilometri Kukonkoivun alueen mainioita polkuja. Reitti kulkee osittain samoja jälkiä kuin mennessäkin, mutta osittain kuljetaan eri poluilla. 21,9 km kohdalla tullaan saman hakkuuaukean reunalle, joka ylitettiin toiseen suuntaan mennessä. Kannattaa huomioida, että nyt lähdetään eri polulle kuin toiseen suuntaan mentäessä.

24,0 km kohdalla saavutaan taas Kirkkotielle. Sieltä hieman siirtymää kohti Tiilikangasta, ja lopuksi vielä kierretään Varrassuo pohjoispuolelta polkuja pitkin. Sittenhän jo ollaankin takaisin lähtöpaikassa Tiilikankaan koululla.

Huomioitavaa:

Reittiä on päivitetty 09/2024 siltä osin, että Paskurinsuppien alueella reitiltä on jätetty pois yksi vanha polku, joka on ollut niin vähällä käytöllä, että on käytännössä hävinnyt kokonaan. Tämä polku on korvattu helpommalla linjapolulla.

Paskurinsuppien pohjoispäässä n. 13,0 km kohdalla joudutaan hakkuuaukealle. Vaikeakulkuisella hakkuuaukealla joutuu tarpomaan vajaa parisataa metriä, jotta pääsee taas polulle.

Kukonlinnan kohdalla Tampereentien eteläpuolella (8,9 km / 18,9 km) reitillä tulee vastaan puomi, joka on välillä auki ja välillä kiinni. Puomi liittynee läheiseen hiekkamonttuun, jonne reitti ei kuitenkaan mene eikä sen pitäisi käsittääkseni rajoittaa jokamiehenoikeudella tapahtuvaa maastopyöräilyä.

Paskurinsuppien alueen polut ovat hyvin vähäisellä käytöllä, ja osa niistä meinaa olla heikosti havaittavissa.

Reittivariaatiot:

Taas kun ollaan Kukonkoivu-Hälvälä-suunnalla, niin reittiä voi halutessaan pidentää monin tavoin. Esim. Ketarlammit ovat lähellä 6 km/22 km huitteilla tai niiltä main suunnan voi ottaa myös kohti Vihatun polkuja. Tai jos intoa piisaa, niin Tiilikankaalle voi palata vaikka kiertämällä armeijan ampuma-alueen myötäpäivään.

Reitin kauimmaisilta nurkilta Paskurinsupista n. 14 km jälkeen voi jatkaa lenkkiä etelään kohti Haukkalliota tai kohti länttä Tennilän pohjoispuolisia polkuja. Nämä alueet lienevät useimmille vieraampia, mutta molemmista suunnista löytyy oikein passeleita lisäpolkuja.

Mikäli haluaa hieman lyhentää reittiä, niin 13,1 km kohdalla Paskurinsupissa voi jättää väliin kolmen kilometrin ketunlenkin halutessaan. Myös 19 km kohdilta voi halutessaan suunnata suorinta tietä kohti itää ja Kirkkotietä, mikäli oikoreitti tuntuu tarpeelliselta. Jos ihan lopussa jalka painaa, niin Varrassuon kierto pohjoispuolelta kannattaa jättää väliin ja ajella alkumatkalta tuttuja teitä pitkin Tiilikankaan koululle.

Taulukoiden selitykset:

Ajoaika = arvioitu ajoaika ilman pitkiä taukoja.

Vaikeusaste kuvaa reitin teknistä vaativuutta kokonaisuutena. Arvioinnissa pyritään huomioimaan reitin polkujen vaativuusastetta. Asteikkona on käytetty seuraavaa: 0 - Helppo, 1 - Keskivaikea, 2 - Vaikea, 3 - Erittäin vaikea.

Rasittavuus kuvaa reitin fyysistä rasittavuutta. Tässä arvioinnissa huomioidaan esim. reitin pituus, korkeuserot ja tekninen vaativuus. Asteikkona on käytetty seuraavaa: 0 - Kevyt, 1 - Melko vaativa, 2 - Vaativa, 3 - Erittäin vaativa.

Nousu (m) = reitin kokonaisnousu metreinä.

Polun osuus (km) = polkujen osuus reitistä kilometreinä. Poluksi lasketaan OpenStreetMapin tagilla highway=path merkityt osuudet.

Polun osuus (%) = polkujen osuus koko reitin pituudesta prosentteina.

MTB-luokittelu (vaikeusaste) (km) = OpenStreetMapin MTB-luokittelun (mtb:scale tagi) mukaisten määrittelyjen perusteella laskettu eri vaikeusasteen osuuksien pituus kilometerinä reitillä luokittain. Helppo = mtb:scale 0, Keskivaikea = mtb:scale 1, Vaikea = mtb:scale 2 ja Erittäin vaikea = mtb:scale 3 ja 4. Huom! myös muilla kuin poluksi luokitelluilla osuuksilla voi olla määritelty MTB-luokittelun mukainen vaikeusaste.