”Kolmoiskottikärry! Tätä liikettä emme suosittele kotona kokeiltavaksi”
80-luvun alussa opiskeli joukko Pyhäjärvisiä nuoria Jyväskylän maineikkaassa yliopistossa. Heistä yksi, Pyhäjärven Mieswoimisteljoiden perustajajäsen Jukka Korkiakoski, sai mahdollisuuden tutustua yliopiston seminaarin mieswoimistelijoiden toimintaan. Tästä innostuneena hän sai houkuteltua liikunnalliset ystävänsä kokeilemaan ja lopulta ensiesiintymiseen Emolahden juhannusjuhlille vuonna 1984. Näin oli alkusysäys tapahtunut, joka aiheutti seuran perustamisen samaisen vuoden syksyllä.
Seuran perustajajäseniin Korkiakosken ohella kuuluivat Markku Ojala, Jari Ruotsalainen, Olli Kuukasjärvi, Mikko ja Pasi Sarkkinen, Juha Karppinen, Markku Viitala, Kimmo Syrjä, llkka Korhola, Matti Poutiainen, Juha Nieminen sekä Ismo Tuomaala.
Esiintymiset Pyhäjärvellä ja naapuripitäjissä kohosivat vuoden kohokohdiksi. Kiitosta tuli usealta taholta ennakkoluulottomuudesta sekä ennennäkemättämästä rohkeudesta pistää itsensä likoon sekä henkisesti että fyysisesti. Lähdettiin tekemään Pyhäjärveä, kotiseutua tunnetuksi uudelta vanhalta pohjalta. Tavoitteena oli nuorten asioiden esilletuonti, kannanottaminen ja vaikuttaminen sitoutumattomana woimisteluryhmänä.
Voidaan todeta, että raitapukuiset salskeat mieswoimistelijat huomattiin ja toivotettiin tervetulleiksi mukavan huumorinsakin ansiosta. Mieleen painuvaa ja motivoivaa uran alkuvaiheessa oli M. Korhosen toteamus sanomalehti Paikallisen pakinassa Kihujen esiintyjistä : "Woltti, joka oli riittävän piikikäs vastapaino normaaleille voimisteluesityksille ".
Samaisena vuonna aloitettiin Woltin katkeamaton perinne - seuran perinteiset kuusijuhlat, jotka pidettiin ensimmäisen kerran silloisessa Palokärjessä joululiinojen ja torttujen kera. Ohjelmassa oli myäs terveisiä Ruotsista: julsex kommer sekä tietysti woimakasta mieswoimistelua. Kaikkien yllämainittujen tosiasioiden vallitessa voidaan sanoa, että vuosi 1985 oli sekä läpilyäntivuosi että hyvää vuosikertaa yleensäkin.
”Näillä miehillä on woimaa!!!!!!!!”
Kehityksen rattaita ei voinut enää pysäyttää. Edellisen vuoden ideasta, woimistelijat woimaa - patsashankkeesta alkoi tulla totta. Unelma täyttyi 25.6.1986, kun Pyhäjärven rakennuslautakunta myänsi tarvittavat luvat patsaalle, jonka luonnoksen piirsi taiteilija, sittemmin Mieswoimistelijoiden hovitaiteilija Matti Korhonen. Tarkemmat rakennustekniset piirustukset patsaalle laati ins. Jorma Mäkeläinen. Runsaiden avustusten myätä ryhdyttiin kesäkuussa sitten välittämiin toimiin. Siltabetoni oli materiaali teräsrunkoisessa patsaassamme, jonka iäksi lujuuslaskelmissa saatiin lähes 400 - 500 vuotta!
1986 Pyhäjärven kotiseutujuhlilla eli Kihuilla patsas sitten paljastettiin pitsisten rintaliivien hulmahdellessa upeasti Mieswoimistelijoiden hulppeassa lipputangossa. Eräästä unelmasta oli tullut totta; ensimmäinen pyhäjärvinen patsas oli valmis ihailtavaksi tai arvosteltavaksi ja mikä merkille pantavaa - lähes ilmaiseksi!
Piilevä, valtava woima ja nuorten luovuus olivat ominaisuuksia, joilla patsashanke toteutettiin. Se herätti jo suunnitteluvaiheessakin keskustelua laajemmalti. Totesipa eräs lehtinainenkin mieswoimistelijoiden menevän puuhun latvasta toimiessaan näin? No tosiasia on, että kyllä pyhäjärvisten kelpaa nyttemmin kohotella majoja ja pitää ylistyspuheita upean Woimisteljat Woimaa-patsaan katveessa. Mainittavaa on juhlapuhuja Hirvosen toteamus: "13-sta Kihut jäävät varmasti kihukansan mieleen Väinä Komun Pyhäjärvi-mitalin ja Woltin patsaan ansiosta ". Historia oli jälleen saanut jotakin merkittävää, merkille pantavaa, kuolematonta legendaa.
Monien esiintymisten, mieswoimisteluaatteen tunnetuksi tekemisen kautta Woltti sai kutsun Tjäreborgin johdolta saapua esiintymään ltalian Canazeihin pohjoismaalaiseen laskettelun gaalailtaan. Hetken harkittuaan Wolttilaiset päättivät lähteä valloittamaan maailmaa ja aloittaa näin sopivasti vaikkapa ltaliasta.
Pitkällisten valmistelujen kautta saatiin kasaan kansainvälinen jännityselokuvaseikkailu Jane Bond & Sergei Leningrad ja takaa-ajo oli valmis. Suuren maailman tapaan tarinalla oli tietysti onnellinen 007-loppu = Njet Condoma ! No näin turvasexin aikana asioita täytyisi katsoa toisenlaisesta valosta ja suoraan silmiin. ltalian valloitus oli menestys, se tiedettiin oikeastaan jo etukäteen. Samana vuonna vietettiin patsaan yksi-vuotis synttäreitä. Patsaamme kuorrutettiin n. 100L kermavaahtoa ja vitsoilla virvottiin pahat henget helvettiin, tulipalopuolelle, jotta pienokaisemme saisi varttua turvallisessa kasvuympäristässä. Edelleen samaisissa Kihuissa saunottiin ulkoilmasaunonnan epävirallinen maailmanennätys - 48 tuntia yhtämittaista saunomista taivas kattona.
Eipä silti; kihuilla oli myäs mukana mieswoimistelijoitten kloonaama Pispas-Pässi, joka herätti kovasti mielenkiintoa ja ihmetystä. No pässi painoi vaadittavat 23.152 kg, joten arpajaiset voitiin suorittaa ja joku onnellinen voitti ja pokkasi ME-kiukaan itselleen palkinnoksi.
Vuonna 87 seuramme lähti sitten täysin rinnoin mukaan kalastukseen. Alkukokeilujen jälkeen pääsimme mukaan SM Cup:iin, valtakunnalliseen vetouistelutapahtumaan, josta kehittyi myähemmin menestys virkistyskalastukselle ja matkailulle sekä myäs seuratyällemme. Ensimmäisessä osakilpailussa oli mukana jo mairiteltavat 60 venekuntaa, kunnioitettava määrä ensikertalaisille.
Kaiken kaikkiaan - hyvää vuosikertaa jälleen.
Runsaiden esiintymisten ja aplodien jälkeen päätettiin avata kihuiksi museo, jotta saataisiin ennen kuulumattomat, yltiäpäiset aplodit järjestykseen ja oikea aikaiseksi. Museosta muodostuikin sitten oikea yleisämenestys. Siellä oli esillä mm. kumin kehitys kumiteräsaappaasta kondomiin, kusetin = porakoneen vasen kädensija, vanha, kerran maattu heteka, erään matematiikasta kiinnostuneen miehen kumisaapas ja poron jo kerran luoma nahka. Museon ulkopuolella oli linnunpänttä, n. metrin korkeudessa, jonne sai rauhassa kurkistaa. Näin ennen vanhaan, paljon enemmän kuin nyt.
Perinteisessä kuusijuhlassa Willilänsi kutsui Hotelli Saloon Rio Pyhäsalmeen. Veikä Tex Benin naisen oli paljon puhuttu ohjelmanumero, josta tarinaa riitti. Samoin puhutti kuusijuhlan avaus, jossa Pyhäjärvinen entinen ammattimetsuri pilkkoi moottorisahalla erään hälmistyneen asiakkaan päydän kahtia. Ohoh !
SM Cup kehittyi edelleen, suosio oli suuri ja Pyhäjärvi osoittautui iskemättämäksi kalavedeksi. Kiitos Ahti.
Pidimme muutoin perinteiset uuden vuoden vastaanottajaiset Playa del Inglesissä, Kanarialla. Ilmoittelimme paikallisessa lehdessä etukäteen ja toivotimme tilaisuuteen kaikki pyhäjärviset tervetulleiksi. Vaan eipä näkynyt muita kuin Wolttilaisia, ihmetytti suuresti. Joten kaiken kaikkiaan erinomaista vuosikertaa tämäkin.
Hajallaan oleva miehistämme tuotti tänä vuonna normaalia enemmän vaikeuksia saada ryhmä kasaan keikoille tai muuten harjoituksiin ja sitten saunaan. Esiintymisiä kuitenkin riitti jopa kieltäytymisiin asti.
SM CUP: toimikunnan tarkkojen laskelmien mukaan meidän kilpailumme tuotti Pyhäjärvelle, yrityksille lähes puolen millin potin, totta! Lähes kolmesataa venekuntaa viikonlopun Pyhäjärvellä pitää sisällään suuren määrän erilaista volyymia ja ostovoimaa.
Perinteisessä kuusijuhlassa juhlivat tällä kertaa Sonnisen veljekset vahvistettuna muutamalla vapaaehtoisella ruotsalaisella. Talvisodan juhlavuonna, Talvisota-elokuvan innoittamana, Woltti tarrautui kiinni aiheeseen: riepotteli, taisteli, kärsi ja nousi jälleen jaloilleen ja tulos oli tuttua sekä taattua tavaraa. Todettiin elokuvan tapaan: "Täällä näkyy piirakat jo jaettaneen... "
Tämä vuosikerta oli edellisen tavoin hyvää.
”Vanhanpiian unelma!”
Päätettiin avata Kihuille ohjelmallinen olutteltta. Hotelli Pyhäsalmen omistajien Valton ja Mairen avustuksella saatiin teltta salkoineen pystyyn, ja saatiin lämpiä kohdilleen. Avajaiset suoritti hovitaiteilijamme M. Korhonen leikkaamalla nauhat poikki ja toteamalla oluen olleen raikasta mutta hyvää. Tämä oli myäs oiva osoitus wolttilaisten talkoohengestä ja kyvystä luoda uutta marmoria ja mammonaa. Huwikummusta lähti muutoin Woltin toinen ME-koe. Maailman pisin vetouistelusiima uimahallin pihalta hotellinrantaan ja siiman päässä paikallisen K-kaupan tuore lohi - koko kihujen ajan. Uskomatonta, mutta totta.
Elokuussa sitten toteutui monen wolttilaisen unelma osallistua Floridan halki juoksuun, niin paljon suuressa Amerikassa, lännessä on koettavaa ja nähtävää. Eräs menestyksekäs mieswoimistelija totesikin kesken matkan: ”Amerikoissa näkyy kaikki olevan niin suurta ja halpaa, että halpakin on niin halpaa, sen kun ottaa vaan." Muuten, jos meinaat käydä joskus Amerikoissa osta sieltä kalastusvälineitä, ne ovat halpoja. Esim. Ambassadäärin kela Suomessa 850 mk, siellä 250 mk, että keloja jenkeistä ostamaan.
Perinteisissä kuusijuhlissa Sonnisen veljekset seikkailivat maailmalla: New York - Eesti-linjalla. Ja stipendit sekä kunniamaininnat menivät myäs jälleen kohdalleen - menestyville pyhäjärvisille nuorille. Kuusijuhlat aloitettiin tänä vuonna yleisurheilun Grand Prix kisoilla, Jonni Myyrä täräytti kuulan kauas, lasista lumihankeen ja Seppä Täry sinkosi keihään ikkunan karmin kautta oman takamukseen - harjoiteltu juttu muuten. Tämä avajaisnumero on muodostunut legendaksi Pyhäjärvellä ja sen tapahtumia tullaan kertomaan monen takkatulen äärellä tuleville sukupolville.
Ja niin vuosi vaihtui ja vuosikerta ei kun paranee.
Vetouistelun SM Cup:in viimeinen vuosi. Menestystä on ollut, mutta kilpailut ja mainosmarkat eivät mene yksiin, joten Cup-toimikunta katsoi tyänsä liian raskaaksi. Joka tapauksessa ura on piirretty. Tavoitteemme on ollut luoda kalastuksen juhla ja sitähän SM Cup on parhaimmillaan ollut, niin vedessä kuin maallakin.
Huvikumpu veti tänä vuonna väkeä pullolleen, syynä kuopiolainen bändi Twist and Shout. Kihuväki juhli ja tapasi toisiaan sekä nautti hyvästä musiikista. Viimeinen Suuret Setelit kirvoitti kyyneleet silmiin monelle, niin aistillista tämänkertainen kihustelu oli.
Kuusijuhlassa jaettiin jälleen myäs Mieswoimistelijoiden korkein arvomerkki kultainen kotkanpesä sekä muita pieniä stipendejä (lue Paasikivi) menestyksekkäille pyhäjärvisille. Tällä kertaakaan Jarkko ja Lauri eivät päässeet esiintymään vaikka Frank lmatraa paikalle odoteltiinkin.
Joten vuosikerta oli kohdallaan.
Pitkällisten valmistelujen, menestyksekkäiden esitysten jälkeen saimme jälleen kutsun saapua ltävallan St Antoniin katsomaan Trabantin kokoisia kumpareita ja tuoreita junan jälkiä. Sitten vaan silittämään, hiomaan suksen kantteja sekä taitoja ja matkaan vaan. Kumma kyllä monien laskettujen rinteiden ja kumpareiden jälkeen vain yhden miehen käsi oli iloisessa tervehdysasennossa lähtiäisaamun yhteispotretissa. Eräs wolttilainen osti itselleen 750 mk:n hissilipun ja laskettuaan kolme mäkeä vilustui ja kärsi hotellikuoleman. Tirinlassia (lue gulassia) syätyään mies pääsi jälleen kuntoon. Sitäpaitsi kapulahissejä oli siellä vain yksi, sekin lyhyt ja tumma ja puhui Suomea.
Tänä vuonna aloitettiin myäs uusi perinne järjestämällä pääsiäisenä Hot Elli Pyhäsalmessa pitkäperjantain piristykseksi ensimmäiset perinteiset Mämmin Watkuut. Ohjelmassa tietysti mm. mieswoimistelua.
Kihuilla Huwikummussa oli perinteisen mieswoimistelun lisäksi esiintymässä Funkykarkurit Jyväskylästä ja meno oli tietenkin armotonta. Kuusijuhlan teemana oli tällä kertaa The Kauniit ja The Rohkeat ja ohjelma sen mukaista eli lähinnä tuijottelua ja tietenkin valtavasti actionia!
Jälleen kerran oli vuosikerta kohdallaan.
Tähän mennessä kaikki Wolttilaiset olivat jo muuttaneet pois Pyhäjärveltä, joten yhteisen toiminnan järjestäminen oli entistä vaikeampaa. Siispä vuodesta tuli aikaisempia rauhallisempi.
Mämmin Watkuuta jatkettiin pääsiäisen aikaan hyvällä menestyksellä. Kuusijuhlissa puolestaan esitettin perinteitä kunnioittavaa ohjelmaa ja tupa täynnä tuttuun tapaan.
Tämäkin vuosikerta vähintään kohtuullista tasoa.
Mämmin Watkuissa oli ohjelmassa perinteiseen tapaan mm. munan maaluuta, raeruohotusta ja tipuja.
Kesällä matkattiin Italian Garda-järvelle, josta tuli matkan aikana ainakin Karva-järvi, Tarva-järvi, Harva-järvi ja paljon muuta. Paikalle saavuttiin heti futiksen MM-loppuottelun jälkeisenä päivänä ja Italiassa vallitsi lähinnä maansuru. Syynä oli se, että Italia hävisi loppuottelun Brasilialle Baggion mokattua rankkarinsa. Tästä innostuneena eräs Wolttilaisista otti itselleen vaarallisen harrastuksen, hän nimittäin huuteli Gardan ja Milanon kaduilla iltaisin reippaalla ja kuuluvalla äänellä "Roberto Pajazzo, Roberto Pajazzo!". Hengenvaarallista touhua fanaattisessa Italiassa!
Matkan aikana viiden hengen iskuryhmä - eli Ismo, Pertti, Tatu, Henkka ja Happonen - teki bussiretken Milanoon, jossa riitti maalaispojille ihmettelemistä. Siellä nimittäin kävi mm. niin että kun olimme illalla etsimässä erästä kapakkaa ja emme läytäneet sitä, joten päätimme kysyä neuvoa. Tien vierellä oli ovi auki olevassa autossa parkissa neitokainen lyhyessä hameessa, jolta mentiin kysymään neuvoa. Hän nousi autosta, osoitti lapion kokoisella kämmenellään suuntaa ja sanoi matalalla viskibassollaan, että "Itäs this way two hundred meters". Pituuttakin hänellä oli noin kaksi metriä ja hän osoittautui paikalliseksi transvestiitiksi! Kyllä suuri maailma on ihmeellinen paikka!
Aamulla mentiin syämään Milanon päärautatieaseman viereiseen McDonaldsiin, jossa pojat innostuivat esittämään parhaita mieswoimisteluliikkeitä amerikkalaiselle Angelalle. Muut asiakkaat ja ohikulkijat saivat tietysti myäs nauttia ennenkokemattomasta ohjelmanumerosta. Eniten hämmästyneitä taisivat olla liikennevaloihin pysähtyneen turistibussin japanilaiset matkustajat - ainakin kamerat surrasivat ja salamavalot vilkkuivat huimaan tahtiin!
”Paikalla myäs kansainvälistä yleisää, edessä Angela New Yorkista!”
Kuusijuhla oli järjestyksessään jo kymmenes, ja juhlan kunniaksi nimeltään Juhla-Kuusi-Juhla. Normaalin railakkaan avajais-seremonian lisäksi oli ohjelmassa parhaita paloja aikaisempien vuosien Kuusijuhlista ja kohokohtana aerobikkari Tuuli Matinsalon vauhdikas esitys.
Tämä vuosikerta jos mikä oli erittäin hyvä.
Seuran kymmenvuotisen historian kunniaksi Mämmin Watkuissa pidettiin välivuosi!
Kuusijuhlan osalta oli siirrytty tiedon valtatielle, sillä juhlista oli saatavilla tietoa Winternet osoitteesta www.hotellin.takapiha.fi.
Juhlavuosi sujui siis tuttuun ja turvalliseen tapaan. Yllättäen tämäkin vuosi oli jälleen hyvä.
Mämmin Watkuut järjestettiin jälleen pääsiäisenä. Ohjelmassa oli miesäimistelyä, mieshuimistelua, miesluimistelua ja tietenkin mieswoimistelua.
Tänä vuonna Pyhäjärven Mieswoimistelijoiden edustaja sai ensimmäistä kertaa kutsun Itsenäisyyspäivän linnan juhliin. Tämän vuoksi myäs Kuusijuhlien teemana oli Linnan Juhlat ja pukeutuminen ja ohjelmisto oli sen mukaista eli arvokasta.
Taas kerran on todettava, että hyvää ja juhlavaa oli tämäkin vuosikerta.
Tänä vuonna oli taas vuoro avartaa maailmankuvaa matkailun merkeissä. Matkakohteena oli Itävallan Saalbach, jossa enemmän ja vähemmän lasketeltiin.
Kuusijuhlat olivat perinteiseen tapaan 23.12 ja tällä kertaa teemana oli 70-luku, eli se aika kun isä television kotiin kantoi. Ajan hengen mukaisesti ohjelmisto oli hyvin leveälahkeista.
Vuosikerta oli totuttuun tapaan hyvää.
”Kasipyramidi”
Keväällä watkattiin taas mämmiä niin ahkeraan, että saatiin valittua Wuoden Watkaaja. Elävän musiikin ohella Watkuissa oli myäs eläviä ihmisiä - ja mieswoimistelijoita.
Hot Elli Pyhäsalmessa järjestetty jo 14. kuusijuhla oli saanut tällä kertaa nimekseen Tähtien Sota-Kuusijuhla - Leonidien paluu. Tähtien täyttämään ohjelmistoon mahtui mm. Leonid Brezhnevin Tähtimyrsky ja tietenkin robotteja ja papatteja.
Vuosikerta oli tämäkin - jopa hyvä sellainen.
Pääsiäisenä watkattiin taas, innokkaimmat tosin taisivat watkata koko vuoden. Englantilaisesta elokuvasta inspiroiduttuamme ohjelmistoon oli eksynyt mm. Pitkät kalsarit boys-show. Lähtikä kalsarit pois? Se jääkään vain läsnäolijoiden salaisuudeksi.
Watkuista selvittyämme pääsimme haistelemaan raikkaita Prahan kevättuulia. Jalkapalloa, jääkiekkoa, tennistä ja golfia, siinä osa laajasta lajivalikoimasta - toki osaan niistä tutustuimme vain sivustakatsojan roolissa.
Kuusijuhlassakin jatkui elokuvateema, sillä esitimme suuren Pyhäjärvi is not enough-spektaakkelin. Pääosassa oli tietysti Potkukelkka - James Potkukelkka.
Hui, miten huima vuosikerta!
Mämmejä watkaili enää kukin tykänään. Kuusijuhla oli toki voimissaan, tällä kertaa nimenä oli Kuusistoistajuhla. Juhlissa oli kuitenkin säävaraus - sääksi oli varattu lumimyrskyä. Säävaraukseen liittyen ohjelmassa oli ainakin Joulueevanjumikeli eli Lunta Tupaan-kuvaelma.
Jummi jammi, mikä vuosikerta!
Perin perinteinen Kuusijuhla oli ehtinyt jo 17. vuosikertaansa, mikä oikeutti meidät muistelemaan vanhoja. Jo legendaaristen Sonnisen veljesten kuulumisia kyseltiin ja hyvää tuntui pojille kuuluvan.
Kuului tämäkin vuosikerta olevan kummallisen hyvä.
Kävimme keväällä Espanjassa Granadassa toteamassa, että samana päivänä voi lasketella ja golfata. Sierra Nevadan laskettelurinteissä oli espanjalaisia mullin mallin ketareet ojossa rinteet täynnä. Siinä tunsi hieman kokemattomampikin suomalaislaskija olevansa varsinainen rinteiden kuningas - taisi espanjalaisille olla lumi hieman vieras elementti. Aurinko puolestaan taisi olla vieras elementti meille suomalaisille, sillä osa porukastamme saapui ensimmäisen laskettelupäivän jälkeen takaisin hotellille naama punaisena kuin ravulla.
Vaikka vuosi ei tätä kirjoitettaessa vielä olekaan aivan lopuillaan, eikä kuuseen edes ole kurkoteltu, niin jo tässä vaiheessa voi kannustavasti todeta, että hyvä hyvä vuosikerta!
”Tuulee!”
Sivu päivitetty 23.10.2002