3.7.2014

www.pertti.com

Suomessa rekisteröityjen autojen teknisten tietojen analyyseja 2014

Miten paljon Suomessa rekisteröityjen henkilöautojen päästöt ovat laskeneet viime vuosina? Millä merkillä päästöt ovat pienentyneet eniten? Missä päin Suomea ajetaan kaikkein saastuttavimmilla autoilla? Missä uusimmilla? Missä päin liikkuvat tehokkaimmat autot? Kuinka paljon teillämme vielä liikkuu esim. 1950-luvulla käyttöönotettuja autoja? Mm. näihin kysymyksiin on aiemmin ollut vaikea saada vastauksia.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi avasi kesäkuussa 2014 julkiseen käyttöön ajoneuvoliikennerekisterin tietoja tilanteesta 31.5.2014. Julkaistut tiedot sisälsivät liikennekäytössä olevien henkilöautojen rekisteröinti-, hyväksyntä- ja teknisiä tietoja. Julkaistussa aineistossa oli n. 2,6 miljoonaa tietoriviä. Näiden tietojen perusteella on mahdollista saada selvyyttä mm. ylempänä mainittuihin kysymyksiin.

Alla olevat analyysit perustuvat em. Trafin tietoihin ja on ladattu Trafin avoin data -sivustolta 24.6.2014. Aineistoa on käytetty Liikenteen turvallisuusviraston avoimen datan lisenssin mukaisesti.

Suoritetut analyysit ovat:

1.      Henkilöautojen päästöjen kehitys merkeittäin

2.      Henkilöautojen tehojen kehitys merkeittäin

3.      Henkilöautojen tehojen kehitys vuosikymmenittäin

4.      Henkilöautojen painon kehitys vuosikymmenittäin

5.      Henkilöautojen keskimääräiset päästöt kunnittain

6.      Henkilöautojen keskimääräiset tehot kunnittain

7.      Henkilöautojen keskimääräinen ikä kunnittain

Yhteenveto analyyseista

Aineiston muokkaustoimenpiteet

Trafin sivuilta poimitussa aineistossa oli 2.608.480 tietoriviä sisältäen ajoneuvoluokkiin M1 ja M1G kuuluvien henkilöautojen tietoja.

Perudatan lisäksi Trafin sivuilta poimittiin ”Datassa käytetty koodisto” -tiedosto, jonka tietoja on analyyseissa yhdistetty varsinaiseen perusdataan.

Perusdataan sisältyi ajoneuvoluokkaa tarkentavia ajoneuvoryhmiä, joiden perusteella aineistoon näytti sisältyvän myös muita kuin ”normaaleja” henkilöautoja. Tämän vuoksi aineistosta pyrittiin karsimaan pois mm. siihen sisältyneet matkailuajoneuvot, sairasajoneuvot ajoneuvoryhmä-tiedon perusteella.

Analysoitavaan aineistoon sisältyy 2.568.987 kpl ajoneuvoja. Tämä aineisto muodostuu seuraavista ajoneuvoryhmistä:

-          ei määritelty (2.546.454 kpl)

-          21 Museoajoneuvo (15.919 kpl)

-          26 ei nimeä (6.595 kpl)

-          71 Kaksikäyttöauto (13 kpl)

-          73 Alaluokka II (N1) (6 kpl)

Ajoneuvoryhmä 26 sisällytettiin aineistoon sen perusteella, että ryhmään sisältyvät ajoneuvot vaikuttivat merkki- ja malliselitteiden perusteella olevan henkilöautoja vaikka Trafin aineisto ei sisältänytkään selitystä ajoneuvoryhmän nimelle.

Perusdatan tiedot ovat muodostuneet pitkän ajan kuluessa, mistä johtuen dataan sisältyi erilaisia epäjohdonmukaisuuksia/virheitä. Esim. ajoneuvon merkkien osalta BMW-merkkiin läheisesti liittyviä ajoneuvoja oli rekisteröity ainakin merkeille:

-          BMW (89.672 kpl)

-          BMW M3 (1 kpl)

-          BMW-BEME (1 kpl)

-          BMW/ALPINA (3 kpl)

-          BAYER.MOT.WERKE-BMW (1 kpl)

-          ALPINA (20 kpl)

-          Alpina (3 kpl)

Rekisterimerkinnät olivat vielä kirjavampia mallimerkintöjen kohdalla ja tämä aiheutti haasteita analyysien tekemiselle. Mallikohtaisia analyyseja ei olekaan suoritettu. Merkkikohtaisissa analyyseissa on yhdistetty kaikki saman merkin isoilla ja pienillä kirjaimilla kirjoitetut merkit keskenään ja tapauskohtaisesti merkittävät, kirjoitusasultaan erilaiset, mutta todennäköisesti samaa merkkiä edustavat ajoneuvot. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. BMW:n kohdalla ei ole yhdistelty merkkiä BMW M3 (1 kpl) muihin BMW-merkkisiin ajoneuvoihin merkityksettömyyden takia. Sen sijaan esim. Volkswagen (269.044 kpl) ja Volkswagen VW (17.588 kpl) on yhdistetty toisiinsa.

Perusaineiston tiedoissa oli myös paljon puutteita, esim. käyttöönottopäivä-tieto puuttui 118.439 tietoriviltä. Hiilidioksidipäästö (Co2)-tietoja on alettu keräämään vasta viime vuosina, mistä johtuen tämä tieto luonnollisesti pääsääntöisesti puuttuu vanhemmilta autoilta. Yhteensä Co2-tieto puuttui 708.630 tietoriviltä. Puuttuvat tiedot on pyritty huomioimaan analyyseissa siten, että kuhunkin analyysiin on poimittu vain ne tietorivit, joista analysoitava tieto löytyy. 

Muista mahdollisista aineistonmuokkaustoimenpiteistä on kerrottu analyysikohtaisesti.

Suoritetut analyysit

1.   Henkilöautojen päästöjen kehitys merkeittäin

Suomessa otettiin käyttöön päästöpohjainen henkilöautojen rekisteröintivero 01/2008. Rekisteröintiveroa kiristettiin 04/2012 alkaen kaikilta yli 110 g/km Co2-päästöt omaavilta autoilta ja samalla alle 110 g/km-päästöt omaavien henkilöautojen rekisteröintiveroa puolestaan laskettiin. Samaan aikaan autonvalmistajat ovat tuoneet viime vuosina jatkuvasti markkinoille aiempaa vähäpäästöisempiä ajoneuvoja. Miten tämä kehitys on näkynyt Suomen autokannassa?

Päästöjen kehitystä automerkeittäin analysoitiin siten, että perusdatasta poimittiin kaikki viimeisen kymmenen vuoden aikana käyttöönotetut henkilöautot, joille datasta löytyi päästöarvo. Perusdataan sisältyi aineistoa 31.5.2014 saakka ja analyysi suoritettiin aikavälillä 1.1.2005-31.5.2014 välillä käyttöönotetuilla autoilla.

Tämän jälkeen laskettiin automerkeittäin kunkin käyttöönottovuoden keskimääräiset Co2-päästöt (g/km). Tästä aineistosta poimittiin tarkempaan analyyseihin ne automerkit, joita löytyi em. kriteereillä vähintään 50 kpl jokaisena tarkasteluvuotena (valintaraja 01-05/2014 = 25 kpl). Tällaisia ajoneuvoja löytyi 1.141.787 kpl yhteensä 28:ltä eri automerkiltä, mikä oli 97 % kaikista tarkastelujaksolla käyttöönotetuista autoista.

Analyysi kattaa siis hyvin merkittävän osan viimeisen kymmenen vuoden aikana rekisteröidyistä henkilöautoista. Analyysin ulkopuolelle jäivät harvinaisemmat/lopetetut automerkit ja yleisimpien merkkien osalta ne yksittäiset ajoneuvot, joista päästötietoa ei ollut ilmoitettu. Useimpien merkkien osalta päästötiedot olivat lähes kaikista tarkastelujakson ajoneuvoista. Poikkeuksen muodostivat kuitenkin Kia ja Hyundai, joiden osalta päästötieto puuttui kohtuullisen monelta joidenkin vuosimallien tiedoista.

Analyysin pohjana olleiden 28 automerkin päästöjen keskiarvo v. 2005 oli 180 g/km kun se oli vuonna 2014 keskimäärin 129 g/km eli keskimääräiset päästöt olivat pudonneet 50 g/km (28 %) kymmenen vuoden aikana.

Keskimääräisten päästöjen kehitys vuosittain on esitetty oheisessa kuvaajassa.

Alla olevassa taulukossa on esitetty 28 tarkastelussa olleen merkin keskimääräiset päästöt v. 2005 käyttöönotettujen autojen osalta. Automerkit on järjestetty päästöjen mukaiseen järjestykseen.

Henkilöautojen Co2-päästöt merkeittäin v. 2005

SIJA

REK 14

MERKKI

2005

1

27

Fiat

147

2

3

Skoda

162

3

17

Seat

166

4

6

Ford

169

5

1

Toyota

171

6

2

Volkswagen

171

7

18

Renault

171

8

11

Opel

174

9

13

Peugeot

174

10

14

Citroen

174

11

7

Nissan

177

12

8

Kia

181

13

26

Mini

181

14

15

Hyundai

183

15

22

Suzuki

184

16

23

Chevrolet

184

17

12

Honda

190

18

16

Mazda

190

19

10

Mercedes-Benz

192

20

19

Mitsubishi

192

21

5

Audi

201

22

9

BMW

202

23

4

Volvo

210

24

30

Alfa Romeo

211

25

21

Subaru

213

26

25

Lexus

239

27

28

Jeep

294

28

29

Porsche

294

 

 

 

 

 

 

Keskiarvo

179,7

 

Merkkikohtaisessa tarkastelussa lähtötilanne v. 2005 oli sellainen, että tuona vuonna käyttöönotetuista autoista Fiat -merkkiset autot olivat selvästi vähäpäästöisimpiä (ka 147 g/km), seuraavana oli Skoda (162 g/km) ja Seat (166 g/km). Rekisteröintitilaston kymppikärjessä v. 2014 olleista merkeistä Volvo (210 g/km), BMW (202 g/km) ja Audi (201 g/km) tupruttelivat keskimäärin suurimpia määriä v. 2005.

Tarkasteltaessa automerkkien päästöjen muutoksia v. 2005 ja v. 2014 välillä saadaan seuraavia tuloksia. Automerkit on järjestetty päästöjen muutoksen mukaiseen järjestykseen.

Henkilöautojen Co2-päästöjen muutos merkeittäin v. 2014 vs. 2005

SIJA

REK 14

MERKKI

2014

2005

Muutos 05=>14

Muutos %

1

25

Lexus

105

239

-134

-56,1 %

2

29

Porsche

186

294

-108

-36,7 %

3

28

Jeep

201

294

-93

-31,6 %

4

30

Alfa Romeo

133

211

-78

-37,0 %

5

4

Volvo

136

210

-74

-35,2 %

6

9

BMW

137

202

-65

-32,2 %

7

5

Audi

137

201

-64

-31,8 %

8

13

Peugeot

115

174

-59

-33,9 %

9

16

Mazda

131

190

-59

-31,1 %

10

18

Renault

113

171

-58

-33,9 %

11

21

Subaru

155

213

-58

-27,2 %

12

14

Citroen

117

174

-57

-32,8 %

13

10

Mercedes-Benz

135

192

-57

-29,7 %

14

15

Hyundai

129

183

-54

-29,5 %

15

7

Nissan

124

177

-53

-29,9 %

16

8

Kia

129

181

-52

-28,7 %

17

22

Suzuki

133

184

-51

-27,7 %

18

19

Mitsubishi

142

192

-50

-26,0 %

19

2

Volkswagen

123

171

-48

-28,1 %

20

26

Mini

133

181

-48

-26,5 %

21

12

Honda

142

190

-48

-25,3 %

22

6

Ford

123

169

-46

-27,2 %

23

17

Seat

121

166

-45

-27,1 %

24

1

Toyota

129

171

-42

-24,6 %

25

3

Skoda

124

162

-38

-23,5 %

26

11

Opel

139

174

-35

-20,1 %

27

23

Chevrolet

150

184

-34

-18,5 %

28

27

Fiat

126

147

-21

-14,3 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Keskiarvo

129,4

179,7

-50,2

-28,0 %

 

Suurimman päästöjen pienennyksen kymmenen vuoden tarkastelujaksolla oli saavuttanut Lexus, jonka keskipäästöt olivat pudonneet peräti 134 g/km tarkastelujaksolla. Lexusta seurasivat Porsche (-108 g/km) ja Jeep (-108 g/km). Pienin pudottaja puolestaan oli v. 2005 tilastokärki Fiat, jonka keskipäästöt olivat pudonneet 21 g/km 147 g/km:ään.

Rekisteröintitilastojen kymppikärkeä tarkasteltaessa suurimmat pudottajat olivat Volvo (-74 g/km), BMW (-65 g/km) ja Audi (-64 g/km), joilla kaikilla lähtötilanne v. 2005 oli suhteellisen huono.

Päästöjen määrillä v. 2014 mitattuna parhaat merkit olivat Lexus (105 g/km), Renault (113 g/km), Peugeot (115 g/km), Citroen (117 g/km) ja Seat (121 g/km).

 Henkilöautojen Co2-päästöt merkeittäin v. 2014 

SIJA

REK 14

MERKKI

2014

1

25

Lexus

105

2

18

Renault

113

3

13

Peugeot

115

4

14

Citroen

117

5

17

Seat

121

6

2

Volkswagen

123

7

6

Ford

123

8

7

Nissan

124

9

3

Skoda

124

10

27

Fiat

126

11

15

Hyundai

129

12

8

Kia

129

13

1

Toyota

129

14

16

Mazda

131

15

30

Alfa Romeo

133

16

22

Suzuki

133

17

26

Mini

133

18

10

Mercedes-Benz

135

19

4

Volvo

136

20

9

BMW

137

21

5

Audi

137

22

11

Opel

139

23

19

Mitsubishi

142

24

12

Honda

142

25

23

Chevrolet

150

26

21

Subaru

155

27

29

Porsche

186

28

28

Jeep

201

 

 

 

 

 

 

Keskiarvo

129,4

 

Liitteenä olevassa taulukossa on esitetty kaikkien 28 tarkastellun automerkin keskimääräisten päästöjen vuosittainen kehitys v. 2005-2014.

T01 Henkilöautojen päästöjen kehitys merkeittäin v. 2005-2014

2.   Henkilöautojen tehojen kehitys merkeittäin

Henkilöautojen keskimääräiset päästöt ovat pienentyneet selkeästi kymmenen vuoden tarkastelujaksolla. Miten on käynyt autojen tehojen kanssa?

Tehon merkkikohtaisen kehityksen analysoinnissa käytetty data poimittiin vastaavasti kuin päästöjen merkkikohtaisessa analyysissa. Lähtöaineistosta poimittiin kaikki ne henkilöautot, jotka oli otettu käyttöön 1.1.2005-31.5.2014 ja joilla oli aineiston kentässä ”Suurinnettoteho” annettu tehotieto. Tämä tehomäärä muutettiin kilowateista hevosvoimiksi kertoimella 1,36.

Tämän jälkeen tarkempaan analyysiin poimittiin ne automerkit, joilla oli vähintään 50 kpl em. kriteerit täyttäviä autoja jokaisena tarkasteluvuotena lukuun ottamatta ajanjaksoa 1.1.-31.5.2014, jolloin valintakriteerinä oli 25 kpl autoja. Kriteerit täyttäviä automerkkejä löytyi 28 kpl, joilla oli ajoneuvoja 1.126.087 kpl (96 % kaikista).

Kaikkien tarkasteltujen viimeisen kymmenen vuoden aikana käyttöönotettujen ajoneuvojen keskimääräinen teho hevosvoimina oli 131 hv. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty keskimääräisen tehon kehitys vuosittain.

Vuonna 2005 keskiteho oli 125 hv ja on vaihdellut sen jälkeen välillä 129-135 hv. Selkeää kehitystrendiä keskitehon vaihtelussa ei ole havaittavissa. Autojen keskimääräiset päästöt ovat siis laskeneet merkittävästi, mutta keskimääräiset tehot ovat pysyneet suurin piirtein samoina v. 2006 alkaen.

Alla olevassa taulukossa on esitetty viimeisen kymmenen vuoden keskitehon merkkikohtainen keskiarvo.

Henkilöautojen keskiteho (hv) merkeittäin v. 2005-2014

SIJA

REK 14

MERKKI

AVE

1

28

Porsche

326

2

25

Lexus

202

3

29

Jeep

188

4

8

BMW

187

5

30

Alfa Romeo

168

6

5

Audi

168

7

9

Mercedes-Benz

164

8

4

Volvo

159

9

20

Subaru

157

10

12

Honda

140

11

15

Mazda

134

12

17

Mitsubishi

133

13

26

Mini

130

14

11

Kia

126

15

10

Opel

125

16

3

Skoda

123

17

16

Seat

122

18

23

Chevrolet

120

19

2

Volkswagen

120

20

21

Hyundai

119

21

1

Toyota

119

22

6

Ford

116

23

7

Nissan

114

24

14

Citroen

113

25

18

Renault

111

26

13

Peugeot

110

27

22

Suzuki

107

28

27

Fiat

81

 

 

 

 

 

 

Keskiarvo

131

 

Tarkasteltujen automerkkien keskiteho v. 2005-2014 oli 131 hv. Tehokkain teillämme laajemmin liikkuva merkki oli Porsche 326 hv:n keskiteholla, seuraavana Lexus 202 hv ja Jeep 188 hv. Selvä peränpitäjä tässä tilastossa oli Fiat 81 hv:n keskitehollaan, mikä oli 26 hv toiseksi viimeistä Suzukia pienempi.

Rekisteröintitilastojen kymmenen kärkeen sijoittuvista merkeistä tehokkain oli BMW (188 hv), jonka keskiteho oli esim. Audiin verrattuna 20 hv suurempi.

Liitteenä olevassa taulukossa on esitetty kaikkien 28 tarkastellun automerkin keskimääräisten tehojen vuosittainen kehitys v. 2005-2014.

T02 Henkilöautojen tehojen kehitys merkeittäin v. 2005-2014

Vuosikohtaisessa tarkastelussa mielenkiintoisia havaintoja ovat mm. seuraavat:

-          Lexus -merkkisten henkilöautojen keskitehot v. 2005-2010 olivat välillä 212-236 hv, mutta v. 2011-2014 välillä 146-176 hv. Lexusten keskipäästöt alenivat vastaavasti merkittävästi v. 2011 alkaen. Ilmeisesti tuolloin alkoi käymään hybridi-Lexus-kauppa sujuvasti.

-          Hyundai -merkkisten autojen keskitehot ovat nousseet selvästi v. 2011 alkaen ollen tuolloin 135 hv kun ne olivat vielä v. 2010 115 hv.

-          V. 2014 käyttöönotetuissa autoissa selvä tehonhyppäys verrattuna edellisvuoteen on tapahtunut Skodalla (126 => 135 hv) ja Volvolla (152 => 167 hv)

3.   Henkilöautojen tehojen kehitys vuosikymmenittäin

Miten autojen keskitehot ovat sitten kehittyneet pidemmällä tähtäimellä? Alla olevassa taulukossa on liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskitehojen jakauma vuosikymmenittäin.

Henkilöautojen tehojen (hv) kehitys vuosikymmenittäin

Käyttöönottovuosi

 

 

 

Alaraja

Yläraja

 

Kpl

Teho hv AVE

1900

1910

 

1

10

1910

1920

 

1

30

1920

1930

 

14

35

1930

1940

 

30

93

1940

1950

 

17

89

1950

1960

 

205

101

1960

1970

 

969

106

1970

1980

 

1 614

123

1980

1990

 

6 153

130

1990

2000

 

558 369

111

2000

2010

 

1 341 916

126

2010

2020

 

473 766

132

 

Yht.

 

2 383 055

124

 

Kaikkien perusdataan sisältyneiden henkilöautojen keskiteho oli 124 hv. Henkilöautojen, jotka on otettu käyttöön 2010-luvulla, keskiteho oli 132 hv. Mielenkiintoinen havainto on se, että kun 1990-luvun autojen keskiteho oli 111 hv, niin edellisellä vuosikymmenellä käyttöönotettujen autojen osalta keskiteho hyppääkin 130 hevosvoimaan. Dataan sisältyi 1990-luvun autoja yli 500 tuhatta kun 1980-luvun autoja datasta löytyi vain hieman yli 6 tuhatta kappaletta. Lieneekö niin, että ysäriautot ovat vielä pitkälti käyttökulkineita ja kasariautojen osalta liikenteessä on enemmän harrasteajoneuvoja, joiden tehot ovat suurempia kuin saman aikakauden normiautoilla vai mikä voisi selittää tehon hyppäystä?

4.   Henkilöautojen painon kehitys vuosikymmenittäin

Henkilöautojen painot tuntuvat aina vaan nousevan kun niihin on tullut monenlaista turvatekniikka ja muuta modernia. Miltä näyttää autojen painon kehitys kovan datan perusteella. Alla olevassa taulukossa on esitetty autojen omamassan kehitys vuosikymmenittäin.

Henkilöautojen painojen (kg) kehitys vuosikymmenittäin

Käyttöönottovuosi

 

 

Alaraja

Yläraja

Kpl

Omamassa kg AVE

1900

1910

1

700

1910

1920

2

1 895

1920

1930

24

1 133

1930

1940

45

1 397

1940

1950

31

1 394

1950

1960

402

1 245

1960

1970

2 768

1 060

1970

1980

4 108

1 129

1980

1990

26 954

1 108

1990

2000

580 396

1 255

2000

2010

1 342 742

1 400

2010

2020

492 447

1 450

 

Yht.

2 449 920

1 372

 

Keskimääräinen liikenteessä oleva auto painaa 1.372 kg. Autojen painot ovat todellakin nousseet selkeästi viime vuosikymmeninä ja 2010-luvulla käyttöönotettujen autojen keskipaino on 1.450 kg kun 1990-luvun autoissa se oli lähes 200 kg alhaisempi.

Tarkasteltaessa keskimääräisen omamassan kehitystä vuositasolla viimeisen 20 vuoden ajanjaksolla saadaan oheisen kuvaajan mukaisia tuloksia.

Keskipainot ovat nousseet tarkastelujaksolla vuosittain v. 1995-2007 välillä. V. 1995 keskipaino oli 1.261 kg kun se oli v. 2007 1.460 kg. Tämän jälkeen painot ovat pysyneet suuruusluokaltaan samalla tasolla jopa hieman laskien v. 2013-2014. Keskipaino v. 2014 oli 1.448 kg.

5.   Henkilöautojen keskimääräiset päästöt kunnittain

Missä päin Suomea tuprutellaan suurimman Co2-päästön omaavilla autoilla? Liitteenä olevassa taulukossa on keskimääräiset Co2-päästöt kunnittain. Taulukossa on mukana kunnat, joista löytyi yli 10 kpl autoja, joilla oli päästötieto perusdatassa. Em. kriteereillä löytyi 1.860.278 kpl autoja 308 kunnasta. Liitteenä olevassa taulukossa on listaus henkilöautojen keskipäästöistä kunnittain.

T03 Henkilöautojen Co2-päästöt kunnittain

Pienimmät keskimääräiset päästöt olivat Vantaalla (162 g/km) ja Espoossa (163 g/km). Vihdissä, Paimiossa ja Pukkilassa keskipäästöt olivat 164 g/km. Suurimmat päästöt olivat puolestaan Tohmajärvellä (180 g/km) ja paikkakunnalla 200 Ulkomaat (179 g/km).

Kuntakohtaiset erot olivat keskimäärin suhteellisen pieniä sillä jos jätetään huomioimatta kaksi suuripäästöisintä kuntaa, niin keskipäästöjen erot olivat vain 13 g/km (162-175 g/km).

6.   Henkilöautojen keskimääräiset tehot kunnittain

Kuntakohtaisia tehoja tarkasteltaessa käytettiin vastaavia kriteerejä kuin päästöjä tarkasteltaessa. Näillä kriteereillä löytyi 2.394.672 kpl autoja 309 kunnasta. Tiedot kuntakohtaisista keskimääräisistä tehosta löytyy liitteenä olevasta taulukosta.

T04 Henkilöautojen tehot kunnittain

Suuritehoisimmat autot liikkuvat Kauniaisissa (142 hv) ja 200 Ulkomaat (139 hv). Sijoilla 3.-5. ovat Espoo (131 hv), Kaskinen (130 hv) ja Helsinki sekä Pirkkala (129 hv).

Pienitehoisimmat autot ovat Brandössä (100 hv), jossa kriteerit täyttäviä autoja tosin oli ainoastaan 16 kpl. Seuraavana on vuorossa 198 Ulkomaat (111 hv), jolle perusdatassa on jostain syystä kaksi eri kuntakoodia. Savukoski on seuraavana listan sijalla 307. keskimäärin 114 hv:n tehoisilla autoilla. Keskiteho 115 hv on kunnissa Pielavesi, Pudasjärvi, Ranua, Rautavaara, Ristijärvi, Tervo, Vaala, Valtimo ja Vesanto.

Mikäli jätetään pikkukunta Brandö ja Ulkomaat huomioimatta, niin keskitehojen vaihteluväli on 114-142 hv eli 28 hevosvoimaa.

7.   Henkilöautojen keskimääräinen ikä kunnittain

Henkilöautojen keskimääräistä ikää kunnittain tarkasteltaessa käytettiin samoja valintakriteereitä kuin kuntakohtaisia tehoja ja päästöjä analysoitaessa. Näin tarkastelun kohteeksi tuli 2.450.050 kpl autoja 309 kunnassa. Liitteenä on taulukko kuntakohtaisista keskimääräisistä autojen iästä.

T05 Henkilöautojen ikä kunnittain

Uusimmat autot liikkuvat pääkaupunkiseudulla, sillä listakärjessä on Kauniainen 7,1 v. keski-iällään ja seuraavina Espoo (7,5 v.), Vantaa (8,2 v.), Kirkkonummi (8,3 v.) ja Helsinki (8,5 v.).

Ikäloppujen päästä löytyvät 198 Ulkomaat ja 199 Tuntematon. Näiden jälkeen seuraa sijalla 307. Brandö (13,3 v.), 306. Tohmajärvi (13,1 v.) ja seuraavina Lieksa, Outokumpu ja Kivijärvi 12,9 vuoden ikäisillä autoilla.

Kauniaisten ja Tohmajärven keski-iän välillä on 6 vuotta.

Yhteenveto

Tehdyt analyysit perustuvat Suomessa 31.5.2014 tilanteessa liikennekäytössä olleiden ajoneuvojen rekisteriin, jonka Trafi avasi julkiseen käyttöön kesäkuussa 2014. Julkaistussa aineistossa oli n. 2,6 miljoona tietoriviä ja tehdyissä analyyseissa käytettiin 2.569 tuhannen tietorivin aineistoa, joka sisälsi lähinnä henkilöautojen tietoja.

Päästöjen kehitystä automerkeittäin analysoitiin siten, tarkasteltiin yleisimpien automerkkien keskimääräisiä vuosikohtaisia Co2-päästöjä viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Analyysin pohjana olleiden 28 automerkin päästöjen keskiarvo v. 2005 oli 180 g/km kun se oli vuonna 2014 keskimäärin 129 g/km eli keskimääräiset päästöt olivat pudonneet 50 g/km (28 %) kymmenen vuoden aikana.

Vuonna 2005 käyttöönotetuista autoista Fiat -merkkiset autot olivat selvästi vähäpäästöisimpiä (ka 147 g/km), seuraavana oli Skoda (162 g/km) ja Seat (166 g/km). Rekisteröintitilaston kymppikärjessä v. 2014 olleista merkeistä Volvo (210 g/km), BMW (202 g/km) ja Audi (201 g/km) tupruttelivat keskimäärin suurimpia määriä v. 2005.

Suurimman päästöjen pienennyksen kymmenen vuoden tarkastelujaksolla oli saavuttanut Lexus, jonka keskipäästöt olivat pudonneet peräti 134 g/km tarkastelujaksolla. Rekisteröintitilastojen kymppikärkeä tarkasteltaessa suurimmat pudottajat olivat Volvo (-74 g/km), BMW (-65 g/km) ja Audi (-64 g/km), joilla kaikilla lähtötilanne v. 2005 oli suhteellisen huono. Pienin pudottaja puolestaan oli v. 2005 tilastokärki Fiat, jonka keskipäästöt olivat pudonneet 21 g/km 147 g/km:ään.

Päästöjen määrillä v. 2014 mitattuna parhaat merkit olivat Lexus (105 g/km), Renault (113 g/km), Peugeot (115 g/km), Citroen (117 g/km) ja Seat (121 g/km).

Viimeisen kymmenen vuoden aikana käyttöönotettujen ajoneuvojen keskimääräinen teho hevosvoimina oli 131 hv. Selkeää kehitystrendiä keskitehon vaihtelussa ei ole havaittavissa. Autojen keskimääräiset päästöt ovat siis laskeneet merkittävästi, mutta keskimääräiset tehot ovat pysyneet suurin piirtein samoina v. 2006 alkaen.

Rekisteröintitilastojen kymmenen kärkeen sijoittuvista merkeistä tehokkain oli BMW (188 hv), jonka keskiteho oli esim. Audiin verrattuna 20 hv suurempi. Selvä peränpitäjä keskiteho-tilastossa oli Fiat 81 hv:n keskitehollaan, mikä oli 26 hv toiseksi viimeistä Suzukia pienempi.

Miten autojen keskitehot ovat sitten kehittyneet pidemmällä tähtäimellä? Kaikkien perusdataan sisältyneiden henkilöautojen keskiteho oli 124 hv. Henkilöautojen, jotka on otettu käyttöön 2010-luvulla, keskiteho oli 132 hv. Mielenkiintoinen havainto on se, että kun 1990-luvun autojen keskiteho oli 111 hv, niin edellisellä vuosikymmenellä käyttöönotettujen autojen osalta keskiteho hyppääkin 130 hevosvoimaan.

Henkilöautojen painot tuntuvat aina vaan nousevan kun niihin on tullut monenlaista turvatekniikka ja muuta modernia. Keskimääräinen liikenteessä oleva auto painaa 1.372 kg. Autojen painot ovat todellakin nousseet selkeästi viime vuosikymmeninä ja 2010-luvulla käyttöönotettujen autojen keskipaino on 1.450 kg kun 1990-luvun autoissa se oli lähes 200 kg alhaisempi. Viimeisen 20 vuoden aikana keskipainot ovat nousseet vuosittain v. 2007 saakka. V. 1995 keskipaino oli 1.261 kg kun se oli v. 2007 1.460 kg. Tämän jälkeen painot ovat pysyneet suuruusluokaltaan samalla tasolla jopa hieman laskien v. 2013-2014. Keskipaino v. 2014 oli 1.448 kg.

Tarkasteltaessa autojen keskimääräisiä Co2-päästöjä kunnittain pienimmät keskimääräiset päästöt olivat Vantaalla (162 g/km) ja Espoossa (163 g/km). Suurimmat päästöt olivat puolestaan Tohmajärvellä (180 g/km). Kuntakohtaiset erot keskimääräisissä päästöissä olivat suhteellisen pieniä sillä jos jätetään huomioimatta kaksi suuripäästöisintä kuntaa, niin keskipäästöjen erot olivat vain 13 g/km.

Suuritehoisimmat autot liikkuvat Kauniaisissa (142 hv) ja 200 Ulkomaat (139 hv). Sijoilla 3.-5. ovat Espoo (131 hv), Kaskinen (130 hv) ja Helsinki sekä Pirkkala (129 hv).

Uusimmat autot liikkuvat pääkaupunkiseudulla, sillä listakärjessä on Kauniainen 7,1 v. keski-iällään ja seuraavina Espoo (7,5 v.), Vantaa (8,2 v.), Kirkkonummi (8,3 v.) ja Helsinki (8,5 v.). Ikäloppujen päästä löytyvät 198 Ulkomaat ja 199 Tuntematon. Näiden jälkeen seuraa sijalla 307. Brandö (13,3 v.), 306. Tohmajärvi (13,1 v.) ja seuraavina Lieksa, Outokumpu ja Kivijärvi 12,9 vuoden ikäisillä autoilla.

 

 

 

Teksti ja analyysit Pertti Ojala

www.pertti.com