22.3.2022
Loppuvuodesta 2021 olin saanut säästettyä sen verran sukanvarteen, että A110:n ostaminen alkoi vaikuttaa realistiselta. Seuraava askel olisi päättää, että olisiko järkevää ostaa uusi vai käytetty A110, ja mitkä lisävarusteet olisivat olennaisia.
Olin seurannut käytettyjen A110 -mallien hintoja Keski-Euroopassa siitä lähtien kun malli oli tullut saataville v. 2018. Käytettyjen hintakehitys vaikutti sellaiselta, että A110 säilytti arvonsa varsin hyvin. Arvon säilyminen oli jopa niin hyvää, että kun tein yhdessä vaiheessa pientä analyysia saksalaisella Mobile.de-sivustolla myynnissä olleista käytetyistä A110 -malleista, niin niiden keskimääräinen pyyntihinta oli jopa korkeampi kuin kyseisen auton hinta oli ollut uutena (myös lisävarusteet huomioiden). Analyysin tekovaiheessa vanhimmat tarjolla olleet autot olivat jo yli kolme vuotta vanhoja, ja niidenkin pyyntihinnat olivat keskimäärin korkeampia kuin uutena.
Yksi tekijä uusi vs. käytetty päätöstä tehtäessä oli myös Suomen autoverotus. Autoveron määräänhän vaikuttaa auton laskennallinen veroton pyyntihinta ja sen CO2-päästöt.
Onneksi A110:n CO2-päästöt ovat suhteellisen alhaiset kilpailijoihinsa verrattuna. Alkuun myynnissä olleiden A110 -versioiden CO2-päästöt olivat 141 g/km tai 144 g/km NEDC-mittaussyklin mukaan. Uusimpien 2022-mallisten versioiden CO2-päästöt olivat alkaen 152 g/km uudemman WLTP-syklin mukaan. Näillä eroilla oli merkittävä vaikutus autoveron määrään. NEDC-syklin mukaisen 144 g/km auton veroprosentti on selvästi korkeampi kuin 152 g/km WLTP-auton. Tämä olisi saattanut johtaa siihen, että käytetyn A110:n autovero olisi saattanut olla useita tuhansia euroja suurempi kuin uuden. Tämä oli viimeinen pisara, joka käänsi päätöksen siihen suuntaan, että hankintaan lähti uusi auto.
Uuden auton ostamisen hyvänä puolena on se, että siihen pääsee itse valitsemaan haluamansa lisävarusteet. Huonona puolena on sitten se, että kaikki ne lisävarusteet pitää myös erikseen maksaa.
Koska rahaa oli rajoitetusti, niin minun piti miettiä hyvin tarkkaan, että mihin lisävarusteisiin ne rahat kannattaisi sijoittaa. Lisävarusteita ruksiessa täytyi pitää mielessä myös se, että lisävarusteistakin tulee maksettavaksi autoveroa. Lisäksi nykysysteemissä lisävarusteet saattavat vaikuttaa myös CO2-päästöjen lisääntymisen kautta autoveron kasvuun. Ts. mikäli vaikkapa 1.000 euron vanteet kasvattaisivat CO2-päästöjä, niin myös koko auton autoveroprosentti saattaisi nousta, jolloin tonnin varusteen lopulliseksi hinnaksi saattaisi tulla jotain ihan muuta.
Aloitetaanpa ulkovärin valinnasta. A110:n esittelyväri oli Bleu Alpine, joka on hieno, perinteinen sininen Alpine-väri. Minä satun myös olemaan sinisen värin ystävä muutenkin.
Bleu Alpine on hyvin suosittu A110 -väri, ja aika iso osa uusista A110 -autoista on juuri tuota väriä. Budjettirajoitteista johtuen harkitsin myös kahta muuta väriä. Toinen oli Bleu Abysse, joka on tummempi sininen sävy. Toinen puolestaan oli metalliharmaa Gris Tonnerre. Näiden kahden hinta Saksassa oli 840 eur kun Bleu Alpinesta saisi maksaa 1.840 eur. Tarjolla olisi myös ollut iso joukko Atelier Alpine -värejä, joista osa oli erittäin tyylikkäitä. Valitettavasti näiden Atelier -värien hinta oli melkein 5.000 euroa, mistä johtuen ne eivät olleet realistisia vaihtoehtoja minulle.
Olisi ollut mukava pystyä näkemään eri värejä (ja muita lisävarusteita) luonnossa, mutta tämä oli hieman haastavaa. Koska Suomessa ei ollut Alpine -jälleenmyyjiä, niin lähin paikka nähdä A110 livenä olisi ollut Tukholman Alpine -jälleenmyyjän luona. Työn puolesta on tullut reissattua Tukholmaan kohtuullisen ahkerasti, ja olin suunnitellut vierailevani Alpine -liikkeessä jonkun työmatkan yhteydessä. Olin siirtänyt vierailua niin pitkään kunnes A110:n osto alkoi vaikuttamaan realistiselta. Tällainen hetki oli lähellä alkuvuonna 2020, ja olin päättänyt tehdä visiitin jälleenmyyjälle seuraavan työmatkan yhteydessä keväällä 2020. Valitettavasti maailmanlaajuinen korona-pandemia ehti iskeä väliin, ja työmatkailu pysähtyi pitkäksi aikaa.
Tämä tarkoitti sitä, että jouduin valitsemaan värin ja muut lisävarusteet näkemättä Alpine A110 -autoa koskaan livenä.
Värin osalta lopullinen valinta oli Bleu Alpine.
Pakoputkisto oli yksi lisävaruste, joka aiheutti minulle päänvaivaa. A110 -malliin oli saatavilla urheilullinen pakoputkisto (sport exhaust), ja olisin halunnut tietää miten erilaiselta vakioputkisto ja urheilullinen putkisto kuulostaa. Netistä löytyi paljon videoita Alpine A110:n pakoäänistä, mutta harmittavasti kaikki niistä esittelivät urheilullisen pakoputkiston ääniä. Vakioputkiston ääniä ei päässyt kuulemaan missään. Lisävarusteinen pakoputkisto kuulosti kyllä hienolta videoiden perusteella, mutta sen lisähinta 1.520 eur oli minulle turhan suolainen. Niinpä budjettirajoitteista johtuen päädyin vakioputkistoon. Mikäli tämä kaduttaa jossain vaiheessa, niin jälkikäteen voi sitten harkita myös tarvikeputkistoja.
Värin ja pakoputkiston jälkeen oli aika tehdä päätös vanteista. A110:n vakiovanteet ovat 10-puolaiset 17-tuumaiset, joiden ulkonäöstä en oikein tykännyt. Lisävarusteena tarjolla oli kolme erilaista 18-tuumaista vannevaihtoehtoa. Kevyimmät - ja kalleimmat - olivat taotut Fuchs -vanteet. Näiden lisäksi tarjolla oli monipuolaiset Grand Prix -vanteet, joiden ulkonäkö oli minun mieleeni. Harmittavasti Alpine pakottaa valitsemaan Fuchs- ja Grand Prix -vanteiden kanssa myös isommat jarrut, joiden hinta Saksassa oli 1.020 eur. Niiden lisähinta kallisti valintani kolmanteen vaihtoehtoon eli Serac -nimisiin vanteisiin. Nämä olivat ainoat 18-tuumaiset, joiden kanssa ei ollut pakko valita isompia jarruja.
Miksi sitten en valinnut niitä isompia jarruja? Hinnan lisäksi valintaan vaikutti se, että vakiona tulevat 296 mm jarrulevyillä varustetut jarrut tulevat hyvin suurella todennäköisyydellä olemaan täysin riittävät noin kevyeen autoon minun käyttööni. Tarkoitus ei ole viedä autoa radalle, mistä johtuen en kokenut tarvitsevani suurempi 320 mm jarruja.
Ruksin lisävarustelistalta myös Alpine telemetria -vaihtoehdon. Aiemmassa Megane RS -autossani minulla oli vastaava Renaultin lisävaruste, joka antoi mahdollisuuden tarkkailla moottoriöljyn lämpötilaa. Telemetria-lisävaruste mahdollistaa monenlaisen muunkin tiedon näkemisen, mutta omaan käyttöön kaikki muu sen tarjoama tieto paitsi öljyn lämpötila ovat turhia. Vasta kun öljy on riittävän lämmintä, niin moottorille voi huoletta antaa korkeampia kierroksia. Mekaanista sympatiaa sanovat englantilaiset!
Näiden lisäksi valituksi tulivat pysäköintianturit eteen ja taakse + peruutuskamera sekä Focal multimediajärjestelmä.
Tässä täydellinen lista minun autoni lisävarusteista:
Tarkempi listaus A110:n vakiovarusteista ja lisävarusteista löytyy täältä.
22.3.2022
Yksinkertaisinta A110:n ostaminen olisi ollut ainoalta pohjoismaiselta Alpine -jälleenmyyjältä Tukholmasta. Valuuttakurssien takia Ruotsista ostettu auto olisi kuitenkin tullut muutaman tonnin kalliimmaksi kuin jostain euro-maasta.
Tästä johtuen käänsin katseeni euro-maihin. A110:n hinnat ovat hyvin harmonisoidut, ja eri euro-maiden hinnat ennen paikallisia veroja olivat käytännössä aivan samoja. Alpinen noudattaa myös nettohinnoittelua, ja alennusten saaminen listahinnasta on hyvin haastavaa.
Lähetin joulukuussa 2021 tarjouspyyntöjä muutamille jälleenmyyjille eri euro-maissa. Niihin saadut vastaukset osoittivat todeksi sen, että kummoisia alennuksia ei ollut tarjolla.
Yksi myyjä erottui joukosta myyntihalukkuudellaan. Tämä oli Mario Tiné -niminen henkilö Alpine Antwerpenissä Belgiassa.
Muutaman sähköpostin ja puhelun jälkeen allekirjoitin tilaussopimuksen uudesta Alpine A110 -autosta Alpine Antwerpenin kanssa vuoden 2021 viimeisinä päivinä.
Alpine Antwerpenillä oli muutama A110 valmiiksi tilausputkessa, ja yksi niistä muokattiin minun halujani vastaavaksi. Arvioitu toimitusaika oli n. kolme kuukautta tilauksesta, ja auton pitäisi saapua jälleenmyyjälle maaliskuun 2022 lopussa. Suunnitelmana on hakea auto Antwerpenistä jossain vaiheessa huhtikuuta 2022. Nähtäväksi jää miten asiat sujuvat, mutta toistaiseksi kaikki näyttää hyvältä.
9.5.2022
Auto saapui Antwerpeniin jälleenmyyjälle suunnitellusti maaliskuun 2022 lopussa. Meillä oli vielä 50 cm lunta siinä vaiheessa eikä minulla ollut hinkua tuoda kesärenkailla varustettua autoa sellaisiin olosuhteisiin. Niinpä tein matkajärjestelyt niin, että auton haku tapahtuisi huhtikuun viimeisellä viikolla.
Hakumatka käynnistyi lennolla Amsterdamiin 23.4.2022. Sieltä sitten puolentoista tunnin junamatka Antwerpeniin, jossa vietin muutaman päivän ennen auton noutamista. Antwerpen oli minulle uusi tuttavuus, ja kaupunki osoittautui oikein miellyttäväksi matkakohteeksi.
Automyyjä Mario haki minut sovitusti hotelliltani 26.4.. Luonnollisesti hän saapui Alpine A110:llä, mikä oli ensimmäinen kerta, kun näin uuden A110:n luonnossa.
Auton luovutus tapahtui erillisessä luovutuskeskuksessa, joka sijaitsi hieman eri paikassa kuin varsinainen Alpine Antwerpenin myyntipiste. Minun A110 odotti minua siellä peiton alla.
Paperitöiden ja perusteellisen perehdytyksen jälkeen oli aika lähteä tien päälle. Päivän määränpääni oli Bremen Saksassa, jonne oli matkaa n. 450 km Antwerpenistä. Auton mittarissa oli luovutushetkellä 12 km, ja Alpinen sisäänajo-ohjeistuksen mukaan kierrokset tulisi pitää pääsääntöisesti alle 3.500 r/min sisäänajon aikana. Alkuun olisi siis hillittävä itsensä, ja otettava rauhallisesti.
Olin suunnitellut ajoreittini siten, että Belgian ja Hollannin puolella ajo tapahtuisi pääasiassa pienempiä teitä pitkin. Tämä antoi minulle mahdollisuuden tutustua autoon rauhassa, ja samalla tutustua Belgian ja Hollannin maaseutuun ja pikkukaupunkeihin. Saksan puolella ajelin sitten enemmän moottoritiepainotteisesti.
Pitkän, mutta nautinnollisen päivän jälkeen saavuin alkuillasta Bremeniin, jossa vietin pari seuraavaa yötä kaupunkiin tutustuen.
Viimeinen matkaosuuteni Saksassa vei minut Bremenistä Travemünden satamaan. Lyhin reitti olisi ollut parin tunnin ajelu moottoriteitä pitkin, mutta koska lautta lähtisi vasta myöhään yöllä, niin minulla ei ollut mikään kiire. Niinpä ajelin hyvin pitkää kiertotietä - tai ei niinkään pitkää vaan hidasta reittiä pieniä teitä pitkin.
Ajeleminen saksalaisen maaseudun läpi tuliterällä Alpinella kauniissa kevätsäässä ei ollut ollenkaan hullumpi tapa viettää kevätpäivää.
Saavuin Travemünden satamaan seitsemän tunnin ajopäivän jälkeen, ja silti minulle jäi vielä muutama tunti aikaa ennen lautalle pääsyä.
Lauttamatka Travemündesta Helsinkiin kesti 30 h eli kaksi yötä ja yhden päivän.
Suomeen saavuin 30.4.2022 viikon reissun jälkeen. Auton mittarissa oli n. 900 km kun olin kotona. Matkalla sain tutustua paitsi pariin itselleni uuteen kaupunkiin eli Antwerpeniin ja Bremeniin, niin myös auto tuli tutuksi matkan aikana. Auton sisäänajo on edelleen käynnissä, mutta minulla on jo aika hyvä käsitys autosta - ja täytyy sanoa, että toistaiseksi olen nauttinut autosta hyvin paljon. Kirjoittelen tarinaa itse autosta A110 kokemuksia -osioon lähiaikoina.
18.6.2022
Autoon liittyvät verot on nyt maksettu, ja se on rekisteröity Suomeen.
Auto saapui Suomeen 30.4.2022, ja tein siitä välittömästi autoveroilmoituksen. Aiemmin autoverotusta hoiti Tulli, mutta nykyään Verohallinto. Autoveroilmoituksen tekohetkellä Verohallinto ilmoitti sivuillaan ilmoituksen keskimääräiseksi käsittelyajaksi n. 2 kk plus muutama viikko siihen päälle, mikäli auto joutuisi ns. manuaaliseen arvonmääritykseen, mikä olisi luultavaa A110:n tapaisen harvinaisemman auton kohdalla.
Auton tuonnin yhteydessä tein myös käyttöönottoilmoituksen Traficomille, minkä jälkeen autoon sai hakea siirtokilvet katsastuskonttorilta veropäätöksen odottelun ajaksi.
Suomalaista autoveroa voisi kutsua luksusveroksi, koska se perustuu auton Co2-päästöjen lisäksi auton arvioituun pyyntihintaan. Mitä kalliimpi auto, sitä suuremmat verot. Autoveron perusteena käytettävä verotusarvo ei perustu auton todelliseen ostohintaan, vaan Verohallinto pyrkii arvioimaan vastaavan Suomessa myytävänä olevan auton pyyntihinnan, ja määrittelee verotusarvon sen perusteella. Kun kyseessä on Suomessa harvinainen auto, kuten minun A110, niin vastaavia autoja ei luonnollisestikaan ole Suomen markkinoilla. Tämä aiheuttaa sen, että auton tuontivaiheessa ei pysty tietämään paljonko autosta tulee veroa maksettavaksi, kun ei voi tietää minkä arvoiseksi verottaja auton määrittelee.
Uuden auton ollessa kyseessä, tulee maksettavaksi myös arvonlisävero Suomeen. Autoa ostettaessa olin maksanut siitä 21 % Belgian ALV:n, ja Suomeen tuonnin jälkeen maksoin siitä myös Suomen 24 % ALV:n. Sen jälkeen pyysin belgialaista auton myynyttä liikettä palauttamaan Belgian arvonlisäveron. Tämä prosessi sujui sulavasti. Uuden kuljetusvälineen arvonlisäveron maksaminen Suomeen on hieman muuttunut v. 2021 alkaen, sillä aiemmin ALV maksettiin autoveron maksamisen yhteydessä, mutta nyt se maksetaan autoverosta riippumatta omaan tahtiinsa.
Uutta autoa tuotaessa kannattaa huomioida se, että uuden auton käsite on erilainen autoverotuksessa ja arvonlisäverotuksessa. Autoverotuksessa auto katsotaan käytetyksi heti, jos se on ollut yhdenkin päivän jonkun maan rekisterissä. Arvonlisäverotuksessa puolestaan auto katsotaan uudeksi, kunnes on kulunut vähintään 6 kk ensirekisteröinnistä, ja autolla on ajettu vähintään 6.000 km. Uudesta autosta on sitten maksettava arvonlisävero siinä maassa, johon se rekisteröidään eli tässä tapauksessa Suomessa.
Yksi erikoinen autoverotukseen liittyvä piirre on se, että arvonlisäverotuksessa veron perusteena käytetään auton todellista ostohintaa, mutta autoverotuksessa tämä katsotaan niin epäluotettavaksi tiedoksi, että se ei kelpaakaan autoveron perusteeksi. Johonkin autoveromuutokseen liittyvissä hallituksen esityksen perusteluissa tätä oli perusteltu sillä, että ostohinta ei ole luotettava peruste kun ostokuitteja voi väärentää tms. Toisaalla verotuksessa käytetään auton ostohintaa perusteena, mutta toisaalla sitä pidetään epäluotettavana. Järjetöntä!
Yksi vaihe auton tuonnissa Suomeen on rekisteröintikatsastus, jonka kävin teettämässä kesäkuun alussa. Sen yhteydessä katsastuskonttorilla kerrottiin, että 6.7.2022 olisi tulossa jotain uusia säännöksiä, ja vanhoilla autojen tyyppihyväksynnöillä ei enää saisi ensirekisteröityä autoja. Minun A110:n kohdalla tuo kuulemma tarkoitti sitä, että mikäli ensirekisteröinti menisi 5.7.2022 jälkeen, niin sitä varten olisi pitänyt kysellä jotain lisätietoja valmistajalta, jotta auton olisi saanut rekisteriin.
Koska verottajan ilmoittamien arvioitujen autoveroilmoitusten käsittelyaikojen perusteella näytti siltä, että veropäätös ei välttämättä tulisi ennen 6.7., niin soittelin Verohallintoon kysyäkseni asian tilannetta. Sieltä luvattiin tehdä autoveropäätöksen kiirehtimispyyntö, jotta käsittely nopeutuisi. Ja nopeutuihan se, kun sain veropäätöksen viikon kuluttua tuosta eli 9.6.2022.
Maksoin autoveron välittömästi, ja kävin seuraavana päivänä 10.6.2022 hakemassa Alpineen suomalaiset rekisterikilvet. Tuo päivä tuli myös auton ensirekisteröintipäiväksi.
Autoveron määrä oli melko lähellä sitä, mitä olin arvioinutkin eli siinä suhteessa ei tullut suuria yllätyksiä.
Vaikka veroja tuli maksettavaksi ihan kohtuullinen summa, niin positiivisesti ajateltuna verot olisivat voineet olla paljon suuremmat elleivät Alpinen Co2-päästöt olisi suhteellisen alhaiset. Minun A110:n WLTP-syklin mukaiset Co2-päästöt ovat 153 g/km, kun taas Porsche Caymanin perusmallin 201 g/km. Mikäli olisin tuonut verottomalta hinnaltaan vastaavan Caymanin, niin päästöjen ero olisi tarkoittanut n. 13 teur suurempia veroja Caymanille.
Seuraavaksi: A110 kokemuksia.